Oikemukselta Viitojalle  

7.1.1895 pidettiin kuntakokous Toholammin Kopsalan    majatalossa. Alapään kansakoulu päätettiin rakentaa "suurella äänten enemmistöllä" Oikemuksen kankaalle ja ottaa Oskari Wehkojalta vaihtokaupalla kahden tynnyrinalan peltomaa, tai jos nähdään edullisemmaksi, tehdä Oikemuksen kankaalle peltoa ja pitää Markkulan rannassa oleva kunnan maa koulupalstana. Lisäksi päätettiin, että kouluun otetaan sekä mies- että naisoppilaita.

Alapään koulun tontti saatiin lahjoituksena. Sen luovuttivat kunnalle Aleksi ja Jaakko Jaakonpojat sekä Juho Sakrinpoika ja Sefanias Antinpoika Oikemus. Kunta päätti maksaa tontista veroa yhden markan vuodessa emätilalle. Opettajalle myönnettiin myös oikeus kahden lehmän suvikäynnille talon laitumella ilmaiseksi.

9.3.1896 valittiin rakennustoimikunta viemään asiaa eteenpäin. Työnjohtajaksi Oikemukselle valittiin Juho Jaakonpoika Oikemus.

Koulun rakennustyön ollessa vielä kesken johtokunta päätti 1.7.1898 valita neiti Amanda Klemolan Oikemuksen kansakoulun ensimmäiseksi , väliaikaiseksi viranhaltijaksi.

Kuntakokous valtuutti kansakoulujohtokunnan hankkimaan uudelle koululle tarvittavat kirjat ja kartat. Varat tähän päätettiin ottaa viinaverorahoista.

Opettaja Alma Kangas oppilaineen Oikemuksella v. 1923.

Oppilaiden sisäänkirjoitus tapahtui 28.9.1898. Oikemuksen kouluun ilmoittautui 50 oppilasta. Ennen seuraavan kevätlukukauden loppua oli koulusta eronnut jo 22 oppilasta.

Koulutoimen ylihallitus pyysi määrittelemään opettajien palkkaedut. Kuntakokouksessa 31.10.1898 sovittiin Oikemuksen osalta seuraavaa:

"1) Vapaa asunto ja käyttövalta koulujen asunto- ja ulkohuoneisiin, joita paitsi koulusaleja on kolme kamaria ja kyökki sekä tarpeelliset ulkohuoneet niin kuin kellari, aitta, puuvaja, rehulato, navetta ja sauna.

2) Käyttöoikeus seuraaviin talouskapineisiin: 1 kirjakaappi,

1 kyökin hylly, 2 sänkyä, 2pöytää, 6 tuolia ja 1 pesukaappi.

3) Polttopuita 93,36 kuutiometriä,

4) heiniä 1650 kilogrammaa,

5) kesälaidun kahdelle lehmälle metsälaitumella,

6) tarvittava öljy valoksi,

7) puolet oppilasten sisäänkirjoitusrahoista, jotka ovat yksi markkaa lukukaudessa kultakin oppilaalta, josta maksusta johtokunta vapauttaa köyhät,

8) sata markkaa rahassa. Sitä paitsi saa Oikemusten koulun opettaja nauttia Markkulan rannassa eroitetun niittupalstan, jonka pinta-ala on 1,45 hehtaaria ja noin kolmen kilometrin matkan koululta sekä 0,74 hehtaarin suuruisen tonttimaan koulupaikalla, josta osa valmistetaan pelloksi.

15.4.1921 eduskunnassa vahvistettiin yleinen oppivelvollisuus. Nyt uusi laki määräsi perustetavaksi alakansakoulut. Oikemuksella se avattiin 1.8.1926 yläkoulun veistosalin tiloihin. Samassa tilassa oli keittolakin. Jatko-opetus aloitettiin myös syksyllä 1926.

Oikemuksen koulu v.1948 tehdyn laajennuksen jälkeen.

Sota siirsi Oikemuksen koulun laajennustöitä. Laajennustyö saatiin toteutetuksi vuonna 1948.

Koulukeittolatoiminta aloitettiin vuoden 1910 seutuvilla. Tämän toiminnan kehittämiseksi ja varojen hankkimiseksi Oikemuksella järjestettiin jopa iltamia.

Vuonna 1948 kansakoulut muutettiin 7-vuotiseksi. Tällöin alakoulu muodostui kolmesta alimmasta luokasta ja yläkoulu neljästä ylemmästä.

Opettajat Anni Niemi ja Jaakko Kujanpää oppilaineen Oikemuksen koulun pihalla v.1972.

1.8.1958 tuli voimaan uusi kansakoululaki. Tuon lain mukaan jako alakouluun ja yläkouluun lakkasi. Varsinainen kansakoulu muuttui 6-vuotiseksi ja sen jatkeeksi tuli 2-vuotinen kansalaiskoulu.

Syksyllä 1971 Riuttasen kansakoulu lakkautettiin ja sen oppilaat siirtyivät Oikemukselle.

Valtioneuvoston päätöksen mukaan Toholammillakin siirryttiin 1.8.1974 peruskoulujärjestelmään. Oikemuksen kansakoulusta tuli Oikemuksen ala-aste.

Oikemuksen koulukiinteistön käytyä huonokuntoiseksi ja epäkäytännölliseksi kunta osti Maatalouden tutkimuskeskuksen koeaseman Laitalasta.

23.10.1995 Oikemuksen ala-aste muutti koeaseman päärakennukseen muuttaen samalla nimensä Viitojan kouluksi. Nimi juontuu samannimisestä pitkästä, puromaisesta ojasta, joka kulkee läpi peltoaukean laskien sitten Lestijokeen. Viitojan koululle, entisen koeaseman varastorakennukseen, alettiin rakentaa sisäliikuntatiloja. Viitojan sali valmistui vuonna 1998.

Samaan varastorakennukseen valmistui syksyllä 1999 teknisen työn tila, tekstiilityön tila ja esikoululuokka.

Toholammin kunta aloitti esikoulukokeilun vuonna 1995. Tämä tarkoitti sitä, että 6-vuotiaat esikoululaiset tulivat samaan pihapiiriin ja tarvitsivat omat tilat.

Toholammin kunnanvaltuuston päätöksellä Kotilan koulu lakkautettiin 31.7.1999. Tässä tilanteessa Kotilasta siirtyi 63% oppilaista Viitojalle.

Kotilan koulu ennen peruskorjausta. (kuvan pikku-Fiatin omistaja opettaja Esko Rimpioja lienee valmistelemassa seuraavan päivän oppitunteja)

Lukuvuonna 2000-2001 Viitojan koululla oppilaita on esikoululaisineen 75.

Oikemuksen ja Viitojan koululla ovat opettajina toimineet:

(Lähde: Anna-Maija Kujala; Toholammin koululaitos 1878-1978)

Alkuun