16. sunnuntai helluntaista / 2. vsk / Luuk. 10:37-43 (Martta ja Maria) / 2005
| 15.k.j.s 2 (Martta ja Maria)
Jeesus tuli erääseen kylään Jeesus tuli ”erääseen kylään”. Martan ja Marian kylä, Betania oli kolmisen kilometriä Jerusalemista. Opetuslapset seurasivat Jeesusta, ja toisinaan heitä oli matkalla yli 70 miestä ja useita naisia. Tällä kertaa tuskin tuollaista joukkoa oli mukana, sillä yli sadan hengen majoittamista ei olisi voinut jättää kahdenkaan sisaruksen harteille. Sovellutus: On hyvä huomata, ettei Jeesus koskaan vaeltanut yksin. Hänellä oli aina opetuslapsia mukanaan. Siksi tuntuu oudolta, jos joku pyrkii seurustelemaan vain Jeesuksen kanssa ja sulkee uskostaan pois seurakunnan, opetuslasten yhteisön. Martta… otti hänet vieraakseen Kun Jeesus tuli Betaniaan, Martta otti hänet kotiinsa. Hänet kuvataan perheen pääksi, sillä Lasarusta ei mainita. Kaikki kolme sisarusta olivat naimattomia, mikä oli harvinaista. Martta-nimi tarkoittaa isäntää. Nimi kuvaa hyvin Marttaa, sillä hän oli todellisen emännän perikuva. Jeesus joutui vaivalla opettamaan miespuolisille opetuslapsilleen sekä sanoin että omalla esimerkillään, kuinka todellinen herra palvelee muita (viimeinen ateria, Joh.). Martta oli luonnostaan vieraanvarainen ja palvelualtis. Sovellutus: Kristityn hyvät teot Martta on hyvä esimerkki hyvistä hedelmistä: usko näkyi lähimmäisten palveluna. Kristityiltä odotetaan hyviä tekoja. "Uskon täytyy tuottaa hyviä hedelmiä ja sen pitää tehdä hyviä, Jumalan käskemiä tekoja." Martta on meille tarpeellinen muistutus siitä, ettemme pyrkisi hallitsemaan muita ja voittamaan heitä. Yhteys ei saa olla oman edun etsimistä. Ilman lähimmäisen auttamista ja palveluun ryhtymistä, usko on vain itsekkyyden verho. Ekskurssi: Vieraanvaraisuus kristityn hyvänä tekona Hepr. 13:2 muistuttaa: "Muistakaa osoittaa vieraanvaraisuutta, sillä sitä osoittaessaan monet ovat tietämättään saaneet enkeleitä vieraikseen." Eräässä kristityille annetussa ohjeessa sanotaan: "Kaikki vieraat tulee ottaa vastaan niin kuin Kristus. Hän itse sanoo: 'Minä olin vieras ja te otitte minut vastaan.' Kristittyjen tulee osoittaa kunnioitusta erityisesti uskonystävilleen. Heti kun vieras tulee, kristittyjen tulee rientää vastaan ja ottaa hänet vastaan kaikin rakkaudellisin kohteliaisuuksin… Erityistä omantunnontarkkuutta tulee osoittaa köyhien vastaanottamisessa, sillä juuri heissä otetaan Kristus vastaan (Benediktiinien sääntö). Muukalainen paljastuu Kristukseksi Kun kaksi Emmaukseen matkaavaa miestä tarjosi yösijaa muukalaiselle, joka oli liittynyt heidän seuraansa tiellä, hän paljastui leipää murtaessaan heidän Herrakseen (Luuk 24:13-35). Pettymys vaihtui riemuksi. Vieras on Jumalan sanansaattaja Abraham otti Mamren tammistossa vastaan kolme muukalaista. Tällöin kävi ilmi, että Herra itse lähestyi vieraiden hahmossa Abrahamia. Nähdessään miehet Abraham riensi heitä vastaan majan ovelta ja kumartui maahan. Miehille tuotiin vettä jalanpesua varten. He saivat levähtää puun siimeksessä. Vieraat saivat syödä samalla kun, Abraham seisoi heidän luonansa puun alla. Näissä muukalaisissa Herra itse tuli hänen luoksensa ja ilmoitti, että Saara synnyttää pojan (1. Moos. 18:1-15). Vieras tuo siunauksen ja avun Kun Sarpatin leski tarjosi ruokaa ja yösijaa Elialle, tämä paljastui Jumalan mieheksi ja toi mukanaan ehtymättömän siunauksen: öljy ja jauhot eivät loppuneet (1. Kun. 17: 9-24). Vieraanvaraisuus paljastaa parhaat ominaisuudet Vieraanvaraisuus on enemmän kuin kohteliaisuutta: se johtaa yhteyteen, jossa voi paljastua sekä vieraan että isännän arvokkaimmat ominaisuudet. Vieras ja isäntä kirvoittavat toinen toisistaan uutta elämää (ks. Marian ja Elisabetin kohtaaminen). Jeesus ojentaa Marttaa Ystävällinen ojennus Martta saa ystävällisen ojennuksen Jeesukselta. Tämä lausuu kaksi kertaa Martan nimen, ja vetoaa näin emäntään. Martalla oli hyvä tarkoitus, ja kuitenkin Jeesus ojensi häntä, mutta hän teki sen lempeästi, ja se juuri on parasta tässä evankeliumissa. Sovellutus: Jumala kuvataan ystävälliseksi, lempeäksi. Hän kohtelee meitä hellästi, vaikka välillä lankeamme emmekä toimi niin kuin meidän pitäisi. Martta hosui ja metelöi sekä murehti "Martta, Martta", Jeesus sanoi, "moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet”. Työtä tehdessään Martta hosui ja metelöi, eikä hänen toimissaan ollut rauhallisuutta ja selvää päämäärää. Rauhallisuutta Martassa olisi saanut olla enemmän. Kenties Martan hosuminen selittyy sillä, että hän murehti sydämessään. Sinä murehdit kaiken aikaa, vaikka minä olen opettanut, ettei teidän tule kantaa turhaa huolta, Jeesus neuvoo. Vain yksi on tarpeen ”Vain yksi on tarpeen.” Tämä voidaan kääntää myös sanoilla ”vähän on tarpeen, tai yksi ainoa.” On aivan oikein, että Martta palvelee lähimmäisiään ja osoittaa vieraanvaraisuutta niin kuin laupias samarialainen. Mutta mistä Martta saa ojennuksen? Jos Jeesus olisi sanonut ”vähän on tarpeen”, hän kieltäisi tässä liian runsaan aterioinnin, ylensyönnin. Mutta Jeesus puhuu myös yhdestä tarpeesta. Niinpä hän neuvoo Marttaa: Kaikki työ pitää jättää, kun Jumalan sanaa julistetaan. Meidän tulee jopa jättää puolisomme, lapsemme, isämme, äitimme, ystävät ja vihamiehet, kunnia ja omaisuus, ja pitää kiinni yksinomaan sanasta (Luther). Ajallisen ravinnon valmistaminen eikä mikään muukaan saa estää |
Jumalan sanan oppimista. Kylvömaavertauksen selityksessä Jeesus opetti: ”Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukehtuvat elämän huoliin” (Luuk. 8:14).
Sovellutus: Meillä on vaara ajatella, että elämä on aivan kohdallaan, kun täytämme elämämme hyvillä asioilla. Pidämme niitä riittävänä. Emmehän harjoita paheita ja julkisyntejä. Eksymisen vaara on nyt erityisen suuri. Monet ihmiset ovat joutuneet elämään vaikeuksissa ja niukkuudessa. Oli sota, köyhyyttä, epäoikeudenmukaisuutta. Nyt on tapahtunut käänne. Ennen pahaa kokeneiden vanhempien lapset ovat hyvissä ammateissa. Siksi ei ole ihme, että vanhempien sydän murehtii ja hätäilee erityisen lasten ammatista, omaisuudesta ja muista hyvistä asioista. Kun kysymme, onko hyvissä asioissa puuhaileville ihmisille kirkastunut autuus, emme saa selvää vastausta. Tulee hiljaisuus ja epämääräinen lausahdus: toivottavasti, mutta en minä tiedä. Martta otti nuhteen ojennukseksi Martta otti Jeesuksen nuhteen vastaan. Hän oppi sulkemaan keittiön oven ja kuuntelemaan Herran sanoja sisarensa vierellä. Martta oli veljensä Lasaruksen hautajaisissa. Siellä hän askareittensa sijasta seurusteli Jeesuksen kanssa. Mitä hän sanoikaan? "Jos sinä olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut." "Minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan." Näistä sanoista käy ilmi, että Martta oli kuunnellut Jeesuksen sanoja. Hän tunnusti Jeesuksen kuoleman Herraksi. Martta oli löytänyt elämäänsä myös sen yhden tärkeän. Mariakin palveli Maria kuunteli ja palveli Toisin kuin Martta, joka omistautui ruuan valmistamiselle ja tarjoilemiselle, Maria ”asettui.. istumaan Herran jalkojen juureen”. Myös Saulin kerrotaan opiskelleen Gamalielin jalkojen juuressa, oppituolilla istuvan opettajan edessä lattialla istuen (Apt. 22:3). Betanian Maria ei lähtenyt Jeesuksen vaellukselle mukaan kuten Magdalan Maria (Luuk. 23:49,55). Mutta kun Jeesus oli kodin vieraana, hän ahmi jokaisen kuulemansa sanan. Ekskurssi: Mietiskelevä elämä ja aktiivinen elämä Keskiajalla Marttaa pidettiin aktiivisen elämän (vita activa) ja Mariaa mietiskelevän elämän (vita contemplativa/speculativa) edustajana. Luther opettaa, että Kristuksen omistaminen uskossa on oikeata ”mietiskelevää elämää” (speculativa vita), josta keskiajalla paljon puhuttiin. Ja tämä »mietiskely» (speculatio), jolla Kristus omistetaan, on Kristuksen katselemista (inspectio). Hän riippuu ristillä minun, sinun ja koko maailman syntien tähden. Mietiskelevässä elämässä Maria sulkeutui Jumalan sanaan ja salli sen johdattaa itseään. Hän sulki kaikki teot pois ja katseli yksinomaan evankeliumin sanaa ja lupausta. Luther, Galatalaiskirjeen selitys Sovellutus: Maria katsoi ristille ripustettua Jeesusta. Hän oikein syventyneesti ahmi tuota kuvaa. Jeesus tulee vieraaksemme silloin, kun kirkon kellot soivat kirkon tapulista. Pyhä Henki kutsuu kristityt koolle, sillä taivaallinen vieraamme on tulossa. Jeesus tulee luoksemme kodin hartaudessa ja yksityisessä Jumalan sanan lukemisessa ja rukouksessa. Kun on Jeesuksen tulon aika, silloin muut hyvät toimet saavat jäädä. Moni suorastaan kaipaa näitä Vapahtajan kohtaamisia; sydän on saanut ravinnon ja etsii tilaisuutta istuutua Herran jalkojen juureen sydämen hiljaisuudessa. Monien sisäistä elämää painostavien vaatimusten ja syytösten keskeltä on mieluisaa saada koota itsensä Jumalan sanasta. Aktiivinen elämä Mutta Maria ei jäänyt vain istumaan Jeesuksen saarnatuolin eteen. Kun hän oli tullut Jeesukseen tarttuvalla uskolla vanhurskaaksi, hän siirtyi toimivaan elämään. Siinä Jumalan laki opasti palvelemaan lähimmäistä ja neuvoi kunnostautumaan rakkauden teoissa. Marian usko ei jäänyt toimettomaksi, sillä myös hän oli vieraanvarainen. Hän ei väheksynyt palvelua. Maria palveli Jeesusta silloin, kun tämä oli aloittamassa kärsimystietään. Hän voiteli Jeesuksen ennen tämän kuolemaa öljyllä ja kuivasi hänen jalkansa hiuksillaan (Joh. 11). Maria on valinnut hyvän osa, eikä sitä oteta häneltä pois Herra itse on hurskaan perintöosa (Ps. 16:5). Hän antaa ruuan ja juoman. Muun perintöosan ihminen joutuu jättämään toisille, mutta Jeesus ja hänen sanansa varjelee kristityn iankaikkiseen elämään. Sanaa ei kuolemakaan riistä. Hyvän osan saaminen on onnea ja autuutta. Raamattu sanoo: autuas se, joka tutkii Herran sanaa (Ps.1:1; 128:1). Hänellä on hyvä osa, ja hän löytää ilonsa Jeesuksen opetuksesta. Esimerkki: Hyvä on hyvä mutta ei riittävä Luin rovasti K.V. Tammisen elämänkertaa. Hänestä kerrotaan, että raittiusaate oli hänen suurin aatteensa. Uskon asia oli läheinen, mutta ei tärkein. Myös Viljami Kalliokoskesta kerrotaan, että hyvä ihminen oli hänen ihanteenaan. Hyveet olivat tärkeitä, mutta eivät silti riittäviä ja kestäviä. Myöhemmin Tammiselle ja Kalliokoskellekin kirkastui armo Raamatun sanasta: “Meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen hänen armonsa rikkauden mukaan” (Ef. 1:7). Armon valo koitti sydämeen. Sovellutus: Onnellisen se, joka kuulee tänäänkin Herran sanan ja katsoo ristille korotettua Vapahtajaa ehtoollisen leivässä ja viinissä. Lähde: Jukka Thuren, Luukkaan evankeliumi – Apostolien teot. Sley-kirjat. |