Lestijärven kirjasto-tietotupa
Tietotupa

Aineistonhaku
Pääkirjasto
Kirjaston säännöt
Kirjansidonta
Lainausasemat
Historiikki
Kirjasta kaveri
Linkit
tietotupa

TIETOTUVASSA VOI:
  • opetella tietotekniikka
  • surffailla Internetissä
  • tutustua CD-rommeihin
  • käyttää sähköpostia
  • tehdä oman WWW-sivun
TULOSSA:
  • tietotupa hajautetaan kirjastoon (5x tietokonetta + tulostin)
  • uudet tietokoneet hankitaan atk-luokkaan, joka varataan opetuskäyttöön


TIETOTUVAN KÄYTTÖSÄÄNNÖT!
Tietotuvassa täytyy säilyä työrauha, siksi;...

Aika varataan varataan ½ tuntia kerrallaan.

Seuraavan ajanvarauksen voi tehdä kun edellinen aika on käytetty.

Enintään 2 henkilöä/tietokone.

Ellei varaaja ole tullut 10 minuutin kuluttua varatusta ajasta paikalle, mikro on muiden käytettävissä.

Älä tallenna tietoja tai pelejä jne. tietokoneiden kovalevyille.

Älä tuo koneisiin omia levykkeitä tai cd-levyjä.

Älä juokse, äläkä metelöi.

Jos väärinkäytöksiä tapahtuu, asiakkaalle määrätään porttikielto tietokoneille.


LESTIJÄRVEN TIETOTUVAN VAIHEITA
  • Syksyllä 1995 kirjaston yhteyteen perustettiin tietotupa. Hanke sai alkunsa syksyllä 1994, kun yläasteella alettiin miettiä ATK-luokan uusia hankintoja. Kunnanjohtaja Jari Kangasvieri sai idean, että uudet koneet sijoitettaisiin kirjastoon perustettavaan tietotupaan, jolloin ne tulisivat tehokäyttöön.

  • Kirjasto sopi paikaksi, koska se sijaitsee aivan kuntakeskuksessa koulun vieressä. Kirjastoa puolsi myös se, että henkilökunta oli valmis huolehtimaan tilan valvonnasta ja ohjauksesta.

  • Asiaa vauhditti se, että hankkeeseen oli mahdollista saada EU-rahaa. Opetusministeriöltä saatiin Suomen tavoite 6 -ohjelman mukaista (ERDF) rahoitusta 329 000 mk, josta EU-rahoitusta oli 219 000 mk, kansallista rahoitusta 110 000 mk ja kunnan osuudeksi jäi 127 098 mk.

  • Remontoitu tila ja tietokoneet saatiin käyttöön syyskuussa 1995. Toiminta oli ripeää kunnan sisällä , mutta yhteydet ulospäin kangertelivat; Keski-Pohjanmaan aluetietoverkkoa vasta rakennettiin syksyllä 1995.

  • Tietotupaan hankittiin Pentium tason tietokoneita 9 kpl ja lisäksi 2 kpl multimediamikroja, mikä on ruhtinaallista näin pieneen pitäjään. Lisäksi saatiin skanneri, mustesuihkutulostin, lasertulostin ja siirtoheitin.

  • Lähiverkon ja laitteiston hoito ja ylläpito hoitui alkuun talkootyönä: kaksi yläasteen poikaa vastasi siitä. Koulun ATK-opettaja Pekka Sassali osallistuu koneiden huoltoon ja puhdistaa niiden sisältöä.

  • Alussa kävi paljon ryhmiä tutustumassa paikkaan ja toimintoihin. Kansalaisopisto alkoi kurssittaa aikuisia ATK:n saloihin ja työvoimatoimisto, seutukunta, MTK ym. ovat käyttäneet paikkaa koulutustilaisuuksiin. Kaustisen seutukunnan muutkin kunnat innostuivat omien tietotupien perustamiseen.

  • Koululaiset ottivat tietotuvan heti omakseen. He ovat koko ajan olleet ahkerin tietotuvan käyttäjäryhmä ja vasta viime syksynä olemme huomanneet "väsymistä" eli hetkiä, jolloin vapaitakin koneita tietotuvasta löytyy.

  • Pikakyselyn mukaan ala-asteen oppilaat ensisijaisesti pelaavat, toiseksi surffailevat Netissä ja kolmanneksi mailaavat. Yläasteen oppilailla ykkössijalla on mailaus, sitten surffailu Netissä ja irkkaus. Monilla koululaisilla on jo valmiit kotisivut.

  • Keskimäärin koululaiset käyvät tietotuvassa kolme kertaa viikossa, ahkerimmat joka päivä.

  • Lukiolaiset ja ammatikoululaiset käyttävät myös tietotupaa , etenkin viikonloppuisin. Panttia vastaan saa 18-vuotias kuntalainen käyttöönsä avaimen, joten tietotupaan pääsee myös iltaisin ja viikonloppuina.

  • Tietotuvan käytöstä ei peritä maksuja asiakkailta, toiminnan rahoittavat kunta, kirjasto ja koulu.

  • Kirjaston ja tietotuvan kävijämäärä on noussut, on tullut elämää taloon. Myönteistä on se, että nuoret tulevat kirjastoon. Uusien hakupalvelujen käyttö on mullistanut ja nopeuttanut kirjaston tiedonhakua ja kaukolainojen hankintaa. Kuntalaisilla on mahdollisuus opiskella ATK:ta, tuottaa aineistoa verkkoon, seurata kunnan päättävien elinten päätöksiä ja toimintaa.

  • Aikuiskäyttäjiä toivoisimme lisää, monille maaseudun ihmisille aloittamiskynnys on yllättävän korkea.

  • Tietotuvan iltakäytöstä tuli ongelma koululaisten metelöinnin takia. Jaoimme porukan kahtia, ala-ja yläasteen oppilaille omat vuorot, mikä on rauhoittanut tilannetta.

  • Tietotuvan yökäyttöön jouduttiin myös puuttumaan, kun innokkaimmat käyttäjät juuttuivat tietotuvalle aamun pikkutunneille asti. Suositusaika tietotuvasta poistujille on klo 23.00.

  • Jos koululaiset käyttävät tietotupaa vastoin ohjeita, ilmoitetaan asiasta koululle ja tietotuvan käyttö evätään väärikäyttäjältä määräajaksi. Käyttäjätunnuksen voi menettää rikkeiden takia.

  • Tietoverkon väärinkäytöksiin puututtiin heti alkuvaiheessa, kun Kaustisen seutukunnassa paljastuivat ensimmäiset rikkeet, ja alueen poliisi kävi luennoimassa tietoverkon väärinkäytöksistä ja laittomuuksista. Yhteisiä pelisääntöjä luotiin myönteisten toimintatapojen luomiseksi.

  • Kaustisen seutukunnan ATM-verkko otetiin käyttöön maaliskuussa 1999 ja nyt suunnitellaan videoneuvottelupisteitä kuntakeskuksiin ja kouluille. Etäopetus ja videoneuvottelut ovat pian arkipäivää.

  • Kulttuurilautakunta asetti keväällä 2001 investointityöryhmän miettimään tietotuvan tulevaa käyttöä.

  • Kulttuurilautakunta päätti 12.6.2001, että tietotupa hajautetaan kirjaston puolelle ja uudet tietokoneet hankitaan atk-luokkaan, joka varataan opetuskäyttöön.