Kaste

Merkitys

Pyhä kaste perustuu ylösnousseen Kristuksen kirkolleen antamaan tehtävään, joka on kiteytetty kastekäskyssä:
"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."
(Matt. 28:19-20)
Kirkon jäseneksi tullaan vain kasteen kautta. Kasteessa Jumala liittää ihmisen Jeesuksen Kristuksen yhteyteen ja hänen kirkkonsa jäseneksi, jolloin kastettava saa pelastuksen lahjan ja Pyhän Hengen.

Valtaosa suomalaisista (noin 88 %) kastetaan pieninä sylilapsina. Näin noudatetaan useimpien suurien kristillisten kirkkojen vanhaa perinnettä, jossa pidetään tärkeänä ihmisen pääsemistä osalliseksi jo pienestä pitäen kasteen välittämistä hyvistä lahjoista ja Jumalan siunauksesta.

Luterilaisessa kirkossa sakramentteja on kaksi: kaste ja ehtoollinen.
 

Edellytykset

Kirkon jäsenten tulee saattaa lapsensa kastettavaksi ilman tarpeetonta viivytystä. Yleensä ristiäisiä vietetään kahden kuukauden kuluessa syntymästä.

Uskontokunnan määräytymisestä säädetään uskonnonvapauslaissa.
Lapsen uskontokunta määräytyy äidin mukaan, elleivät vanhemmat toisin sovi.

Jotta lapsi voidaan kastaa, ainakin toisen vanhemmista tulee olla kirkon jäsen. Jos vain isä kuuluu kirkkoon, kastetta varten tarvitaan kirjallinen suostumus molemmilta vanhemmilta sekä vahvistus isyydestä, jos vanhemmat eivät elä avioliitossa.

Täytettyään 15 vuotta lapsi voi vaihtaa uskontokuntaa vanhempiensa tai holhoojansa suostumuksella.

Lapsella tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä. Näiden lisäksi kummina voi olla myös muuhun kristilliseen kirkkoon tai yhdyskuntaan kuuluva henkilö, mikäli hänen kirkkonsa hyväksyy ev.-lut. kirkon toimittaman kasteen (lapsikasteen). Mihinkään kristilliseen kirkkokuntaan kuulumaton ei voi toimia lapsen kummina.

Vähintään kahden todistajan tulee olla läsnä kastetoimituksessa.

Hätäkasteen voi toimittaa kirkon jäsen tai muu kristitty, jos lapsen pelätään kuolevan eikä pappia ole heti saatavissa. Lapsi kastetaan vedellä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
 

Käytännön järjestelyt

Käytännön järjestelyistä sovitaan papin kanssa. Papin tavoittaa ottamalla yhteyttä kotiseurakunnan kirkkoherranvirastoon.

Kaste toimitetaan kotona, kirkossa tai missä asiainosaiset ja pappi sen sopivatkin. Papin kanssa sovitaan myös kastekaavan vaihtoehdoista, kummeista, läsnäolevien tehtävistä sekä virsistä.

Vanhemmat saavat kotiin lapsen rekisteröinti-ilmoituksen, joka on väestörekisterikeskuksen lomake. Siihen merkitään lapsen etunimet ja sukunimi, sekä kummien koko nimet, henkilötunnukset ja kirjoillaoloseurakunnat. Lomakkeen kääntöpuolella on nimiä koskevat määräykset. Lomake annetaan papille.

Kotikastetta varten tarvitaan kastepöytä. Se peitetään valkealla liinalla ja pöydälle asetetaan kastemalja, Raamattu, kukkia ja kynttilä. Ne muistuttavat kasteeseen sisältyvistä Jumalan lupauksista, hänen jatkuvasta luomistyöstään sekä Kristuksen valosta, joka johtaa meitä elämämme matkalla. Joissakin seurakunnissa on tapana antaa erityinen kastekynttilä.

Kastemaljaan pannaan lämmintä vettä ennen katetoimituksen alkua. Pieni valkoinen liina varataan lapsen pään kuivaamista varten.

Lapsi puetaan valkoiseen kastemekkoon, joka kuvaa Kristuksen puhtautta ja syntien anteeksisaamista.

Aikuisen kaste toimitetaan silloin, kun kirkkoon haluaa liittyä henkilö, jota ei ole aiemmin kastettu. Ennen kastetta hän saa kristillistä opetusta.

Aikuisen kaste toimitetaan kirkossa tai muussa sopivassa paikassa kummien läsnäollessa. Kastettava pukeutuu yleensä valkoiseen albaan. Hän tunnustaa kasteen yhteydessä kirkon uskon lukemalla uskontunnustuksen. Aikuisen kaste on samalla myös konfirmaatio.

 

K A S T E O P A S

V E T E L I N  S E U R A K U N T A