|
Laitalan postilla on pitkä
historia. Toholammille myönnettiin postitoimipaikka 5. maaliskuuta
1883. Alakylän ohi ovat postit ainakulkeneet asemalta, joten
kirjeet ja lehdet ovat omistajansa löytäneet.
Ensimmäinen postinkantaja
Kannuksesta oli Linnan Antti. Häntä seurasi Posti-Antti
eli Antti Nisula, joka asui Nisulassa ja kulki hevosella. Antti
oli kuuluisan sepän Leander Nisulan isä.
Posti-Antin täytyi aamulla
aikaisin käydä reissu Toholammilla ja hakea postia
Köökmannin kalliolla sijaitsevasta Männistö-nimisestä
talosta, nykyisen terveyskeskuksen paikalla. Hän lähti
sitten Kannukseen hakemaan postia.
Illalla kirkolle mennessä
hän kierteli tienvarsitalojen asioita. Kääseissä
tai reessä hänellä oli puulaatikko, johon hän
tulomatkalla sai laittaa kyläläisten hogmannin tipat
tai muut lääkkeet. Rahat hän muisti antaa oikein
takaisin samoin kuin oikeat lääkkeet tilaajille.
Menomatkalla hänet velvoitettiin
myös ottamaan kyytiin joku sairas, jonka piti käydä
Kannuksessa lääkärissä. Eräskin potilas
oli kertonut lääkäri Klemolan katsoneen tupakkaholokin
läpi potilasta ja sanoneen:" Kyllä minä teijän
tautinne tiejän". Lääkkeeksi potilas oli
saanut hogmannin tippoja.
Postin ääni kuului
kauaksi. Hänen hevosellaan oli kello, joka ilmoitti missä
tullaan. Posti pani Kannuksen asemalla kellonsa aikeaan aikaan.
Häneltä sitten sai käydä kysymässä
kuka "valtion aikaa" kuka "aseman aikaa".
Aikamerkkejä ei silloin kuulunut, koska radiotakaan ei ollut.
Posti-Antti oli puhelias mies.
Hän otti kulkiessaan kantaa monenlaisiin asioihin. Keväällä
Lampille tullessaan hän oli ilmoittanut, että nyt on
kuukausi kesään, kun Heininiemessä on lampaat
laskettu ulos. Hänellä oli nimittäin 23 vuoden
kokemus tästä aikataulusta.
Vehkoja Oskari, joka asui Vehkalassa,
oli tasoittanut jollain hevosvetoisella "tasoruuvilla"
peltoja, silloin Antti oli tuumannut:"Ei maa kestä
vatupassihin asua".
Kerran Posti-Antin kyydissä
oli ollut vakuutusmies. Heikinkangasta pidettiin pelottavana
paikkana, jossa rosvoja saattoi piileskellä. Vakuutusherra
oli Antilta kysynyt, pelkäsikö hän, että
rosvot ryöstäisivät hänet täällä.
Silloin Antti oli vastannut: "Rosvot vievät rahat ja
kellon, niistä pääsee erillehen, mutta henkivakuutusherrat
jyystävät iänpäivät".
Varuilta Posti-Antilla oli aina
mukanaan kahdeksan kertaa laukiava rullarevolveri, koska hänen
piti kuljettaa myös rahoja ja virkaposteja Toholammin nimismiehelle,
esimerkiksi uutisviljeluspalkkioita.
Talviaikaan, kun tiet olivat
tukossa, oli postilla mahdollisuus pyytää kannon siirtoa
seuraavaan päivään. Posti-Antti oli sanonut, ettei
hän siirrä vuoroa niin kauan ku on syltäkään
maan ja taivahan välillä. Antti oli myös hyvin
vanhoillinen. Hän oli uhannut ampua haulipyssyllä,
jos joku vie hänen pellolleen apulantaa.
Kerran Antti oli päässyt
auton kyysissä tuomaan postia. Kaattarin veljeksillä
oli silloin auto. Lassilan kartanolle oli keräännytty
ottamaan lääkkeitä. Joku oli kysynyt Antilta,
eikö ollutkin ihana päästä autolla liikkumaan.
Silloin Antti oli vastannut, että äkeenkin päällä
tulee tasaisempi kyyti.
Posti-Antin perästä
kuljettivat postia Lehtosen Antti ja Satasen Antti. Svante Lappi
ja Urho Lintinen rupesivat kuljettamaan autolla postia 1928-1929.
Postiautot tulivat liikenteeseen ennen talvisotaa.
Laitalassa posti tuotiin ensimmäiseksi
entisen KPO:n talon paikalla olleeseen Erkki Ruotsalon pitämään
kauppaan. Siitä Nisulan, Käännän ja Jämsän
kylien postit haettiin ja vuoroviikoin jaettiin talosta taloon.
Kymmenet vuodet aina vuoteen 1960 asti kesti tämä tapa.
Silloin Valde Linna aloitti postin kantamisen.
Paljon sanomalehtiä kului
aikanaan huoneiden tapetoimiseen. Esimerkiksi Hanhinevalla oli
tupa tapetoitu sanomalahdillä. Yrjö opetteli ulkoa
lehti kirjoitukset ja luki niitä kavereilleen sopivissa
tilanteissa.
Postin kantamisesta meillä
itsekullakin on omia muistoja. Minä itse jouduin usein Peritalon
postivuorolla hakemaan postin Laitalan KPO:lta. Laitalasta oli
hyvä suora latu Jokitaloon.
Reitti neuvottiin heti pienenä,
ettei tarvinut samaa tietä kulkea moneen kertaan. Jokitalo
- Mäkitälo - peltotietä Uuteentupaan - Hautaniemelle
Anttole - Järvenoja - Hautala - Vuorela - Salonen - Sepäntalo
- Kangastalo - Parkkinen - Ojala - Pikkurantakangas - Isorantakangas
- Rinne - Peritalo. Posti vietiin tupaan perille. Jämsä
ja Jämsä, melkein joka talossa. Siksi Sepäntalon
Jennykin sanoi:"Ottakaa Jämpsännä!".
Oikemuksille ja Välikankaalle
tulivat keltaiset postilaatikot, joihin postit autosta paiskattiin,
1950-luvun alussa. Ne tehtiin Toholammin Puutuotteella. Oikemuksilla
laatikko oli ensi koulun kohdalla pikitielle menevän tien
vasemmalla puolella ja vuodesta 1969 pikitien varressa.
Postilaatikko oli isäntien
tapaamispaikka. Heillä oli siellä aivan oma penkki.
Siellä aamuisin paransivat maailmaa Juhani Vehkoja, Gideon
Ruusila, Benjamin Tastula, Otto Nisula ja Ilmari Oikemus. |
