|
 Jämsän
kylä ja kallio ovat saaneet nimensä siitä, että
1600-luvulla tuli kolmen veljestä Jämsän pitäjästä
ja asettui asumaan kylälle Jokitalon paikalle. Yksi veljeksistä
piti kylää kuitenkin liian rauhattomana ja muutti Tiilikkalaan.
Jämsän kylältä
lähtee metsäautotie Raippoon. Kuljettuasi sitä
noin kilometrin verran lähtee Jämsänkallion luontopolku,
joka on noin kolmenkilometrin pituinen. Se menee Jämsän
kalliolle ja kiertää Kotojärven.
 Kun
tulet Jämsänkallion juurelle, joudut menemään
kallion päälle Hyi-halkeamaa pitkin. Hyvin siitä
mahtuu, vaikka halkeama näyttää kapealta. Joskus
ovat jämsäläiset nähneet suuren suutarin
istumassa halkeaman laidalla. Hänen jalkansa ovat ulottuneet
maahan saakka. Hän on neulonut jotakin kangasta.
Kun pääset Jämsänkallion
Jyrkkään, voit nähdä Lestijokivarren peltoaukeaa.
Kallion korkein kohta on 133,5 metriä merenpinnan yläpuolella.
Jämsänkallioon aukeaa reikä, suuri kuin uuninsuu.
Sitä kalliokääpiöt kulkutienään.
Sisällä kalliossa tiedetään olevan siistit
paikat, matot lattioissa.
Kerran oli paimen viety karjasta
Jämsänkallioon. Tyttö lähetti Jäväjän
myllärille sanan: "Tulkaa pelastamaan minut. Kopistakaa
vain niin avaan". Kukaan ei uskaltanut mennä hakemaan
tyttöä pois. Näitä tarinoita jämsäläiset
ovat ennen kertoneet ja uskoneet.
Laskeuduttuasi kalliolta saavut
Kotojärven rantaan. Järvi on leveimmästä
kohdasta 400 metriä. Tämän vuosisadan alussa järven
ympärillä oli yhdeksän heinälatoa. Nittuaikana
kannettiin takavihoilla järvestä niitetty heinälatoihin.
Nykyisin Kotojärvi on rauhoitettu. Siellä pesii sekä
joutsenia että sorsia. |
