LogoEtusivulleElämänkertojaSiirtolaisuusTyhjäPalauteIn EnglishTyhjäTyhjäTyhjäTyhjäTyhjä

Kalle Ranta-Nikunen
Edellinen sivu

Kalle Ranta-Nikunen syntyi 28.11.1880 ja kuoli 1947.

Kalle Ranta-Nikusen piti mennä vuonna 1900 arvannostoon Venäjän armeijaan, mutta hän lähti Amerikkaan arvannostoa pakoon. Hänellä ei ollut passia, mutta sen sijaan paljon rahaa. Matka suuntautui ensin Tornioon, sitten Ruotsin läpi Tanskaan.
Tanskasta hän osti matkalipun purjelaivaan, joka meni Amerikkaan. Amerikassa hän meni rautakaivokselle töihin. Siellä kannettiin säkeillä rautakiviä maan päälle. Työ oli kovaa ja raskasta.

Amerikassa Kalle oppi Haalilla tanssimaan. Mielessä oli joku suurfirman tytär, joka piti valloittaa. Kalle oli Amerikassa 5-6 vuotta ja tuli sitten takaisin Suomeen Kotilaan Nikuselle ja ryhtyi maanviljelijäksi.

Kalle meni naimisiin 24 vuotta nuoremman palvelijansa Saima Ojalan kanssa, kun toinen lapsi oli tulossa. Yli-Kotilan Johanna kävi Saiman kanssa kihlat ostamassa Kannuksesta. Yli-Kotilan Oiva kiusasi:” Miks´ että menneet kihilakuvaan?” Kallelta otettiin sormesta langalla sormuksen koko. Kuulutuksille ja vihille Kalle lähti mukaan. Kallelle ja Saimalle syntyi kolme poikaa: Ahti, Leevi ja Esko. Leevin vaimo Elli ja poika Janne asuvat nykyisin Nikusella sekä Esko. Ahti asuu Ruotsissa ja Leevi on kuollut.

Vanhemmat ja toiset Amerikkaan lähteneet sisarukset:

Isä: Sakri Mikonpoika Nikunen, synt. 31.12.1829

Äiti: Maria Sofia, o.s. Pikkukangas, synt. 20.4.1836

Tytär: Sofia Kustaava, synt. 1866, mennyt vuonna 1889 23-vuotiaana Amerikkaan ja jäänyt sinne

Tytär: Anna Fredrika, synt. 1872, mennyt vuonna 1892 20-vuotiaana Amerikkaan, puoliso Antti Jooperinkangas Vetelistä

Poika: Mikko Nikunen, kävi viisi kertaa Amerikassa. Oppi Amerikassa kivimieheksi eli kivenveistotaidon. Suomessa veistänyt mm. vuonna 1918 Toholammin kirkon edessä olevan Vapaussodan Sankaripatsaan, jonka on suunnitellut taiteilija Albert Gebhardt.

Tiedot merkitsi muistiin Elli Ranta-Nikunen helmikuussa 2003, puhtaaksi kirjoitti Anna-Maija Kujala.

Edellinen sivu

Pajamäen siirtolaisperinnepiirin tallentamaa

Design Verkkoseppä

w w w . t o h o l a m p i . i n f o

Päivitetty viimeksi 9.1.2004