|
 Lintilä,
Aaro Olavi, maanviljelijä, toiminnanjohtaja, kansanedustaja,
kunnallisneuvos, syntynyt Toholammilla kesäkuun 14. päivänä
1928, kuollut siellä marraskuun 1. päivänä
1986. Vanhemmat maanviljelijä Kalle Ernest Lintilä
ja Salli Lempi Määttälä.
Aaro Lintilä oli seitsenlapsisen sisaruskatraan toiseksi
vanhin. Perheen äiti kuoli Aaron ollessa kymmenvuotias,
lapsista vanhin oli 12-vuotias ja nuorin vasta kahden kuukauden
ikäinen. Viisi vuotta myöhemmin kuoli isä.
15-vuotiaana Aaro joutui ottamaan vastuun itsestään,
sisaruksistaan ja kotitilastaan. Vuodesta 1944 alkaen Aaro Lintilä
viljeli veljiensä kanssa kotitilaansa, joka myöhemmin
siirtyi kokonaan hänen haltuunsa. Vastuunotto sisaruksista
ja kotitilasta koulutti tuleviin tehtäviin; muuhun koulutukseen
ei ollut mahdollisuuksia. Aaro kävi kansakoulun jälkeen
Keski-Pohjanmaan kansanopiston ja sen jälkeen kansankorkeakoulun
Alkio-opistossa 1951-52.
Hän toimi aktiivisesti kotikylänsä Määttälän
nuorisoseurassa 1940-luvulla ja 1950-luvun alussa. Hän oli
useita vuosia johtokunnan jäsen ja esimies ja oli aloittamassa
seurantalon rakentamista toimimalla mm. rakennustoimikunnan puheenjohtajana.
Lapsuuden kokemukset loivat pohjaa Lintilän yhteiskunnalliselle
näkemykselle ja toiminnalle. Hänestä kasvoi voimakas
tahtoihminen, joka tarttui ripeästi asioihin.
Aaro Lintilä lähti jo nuorena mukaan yhteiskunnalliseen
työhön maaseudun ihmisten elinolojen parantamiseksi.
Hän toimi maalaisliiton Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajana
1949-61. Hän oli piirin ensimmäinen päätoiminen
toiminnanjohtaja. Piirin puheenjohtajaksi hänet valittiin
Viljami Kalliokosken jälkeen 1964-75. Vuosina 1952-53 Aaro
Lintilä oli myös Keskipohjanmaa-lehden toimittajana.
Toiminnanjohtajavuosinaan Aaro Lintilä kiersi ahkerasti
maakuntaa, tutustui ihmisiin ja heidän ongelmiinsa.
Keskipohjalaiset valitsivat Lintilän eduskuntaan 1962-72.
Kansanedustajan tehtäviin hän suhtautui vakavasti ja
otti tehtäväkseen niin yksittäisten ihmisten kuin
maaseudun kuntien asioiden ajamisen pääkaupungissa.
Yhteys äänestäjiin säilyi läheisenä.
Perhe asui edelleen Toholammin Määttälässä,
missä Lintilä viikonloppuisin teki maataloustöitä.
Tasavallan presidentin valitsijamiehenä hän oli
1962 ja 1968. Kansanedustajakauden jälkeen Aaro Lintilä
toimi Eläkeliiton toiminnanjohtajana 1974-86. Tehtävään
hänet veti Eläkeliiton puheenjohtaja, kansleri VJ.
Sukselainen. Tänä aikana Eläkeliitosta luotiin
valtakunnallinen yli sadantuhannen jäsenen vahva järjestö.
Aaro Lintilän panos tässä työssä oli
keskeinen.
Toholammin kunnanvaltuuston puheenjohtajana 1965-86 Aaro Lintilä
vaikutti neljännesvuosisadan merkittävästi oman
kuntansa kehitykseen. Kotikunnasta saatua kokemusta pienten kuntien
asioiden hoidosta Aaro Lintilä toi esille valtakunnallisissa
luottamustehtävissä kunnallisalan järjestöissä.
Hän oli Suomen kunnallisliiton hallituksen varajäsen
1973-76, jäsen 1982-86 ja Kunnallispainon hallituksen jäsen
1980-84.
Aaro Lintilä oli monin tavoin mukana kotimaakunnan kehittämisessä.
Luottamustehtävät sähköyhtiön, ammattikoulun
ja keskussairaalan hallinnossa antoivat monipuolisen näkökulman
keskipohjalaiseen elämään. Hän oli Korpelan
Voiman kuntainliiton hallituksen jäsen 1963-84 ja liittovaltuuston
jäsen 1973-76 sekä puheenjohtaja 1985-86. Hän
oli myös osuuskunta Maitokolmion hallintoneuvoston puheenjohtaja,
Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran varapuheenjohtaja, Keski-Pohjanmaan
maakuntaliiton hallituksen ja Keski-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistysten
liiton hallituksen jäsen. Aaro Lintilä arvosti koulutusta
ja toimi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen
kehittämiseksi omassa kunnassa ja koko maakunnassa. Hän
oli Keski-Pohjanmaan ammattikoulun kuntainliiton liittohallituksen
jäsen 1973-84.
Kotiseudullaan Lintilä näki ja koki omakohtaisesti
maaseudun ihmisten vaikeudet ja avun tarpeen. Hän tekikin
vuosikymmenet työtä terveyspalvelujen parantamiseksi
Keski-Pohjanmaan keskussairaalan rakennustoimikunnan ja liittovaltuuston
(1968-86) puheenjohtajana. Hän toimi vuosikaudet Keskussairaalapiirien
Liitto ry:n hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana.
Lintilä oli Sairaalaliiton liittovaltuuston jäsen 1970-82
ja liittohallituksen puheenjohtaja 1984-85.
Suomalaiseen talouselämään Lintilällä
oli vuosien ajan näköalapaikka, jota hän myös
kykeni käyttämään oman maakunnan hyväksi.
Aaro Lintilä oli Suomen Pankin pankkivaltuusmies 1970-76,
Säästöpankkien-Keskus-Osakepankin hallintoneuvoston
jäsen 1966 alkaen ja varapuheenjohtaja 1971-86. Hän
kuului myös Säästöpankkien Kiinteistöpankin
(Skip) hallintoneuvostoon ja Säästöpankkien tutkimussäätiön
hallitukseen.
Kotikunnassaan hän toimi säästöpankin
tilintarkastajana, isäntänä ja viimeksi hallituksen
puheenjohtaja. Lintilä oli aatteellinen säästöpankkilainen,
joka korosti säästäväisyyttä ja luottamushenkilöiden
asemaa pankkien hallinnossa. Hänen periaatteenaan oli, että
"säästetty markka on ansaitun veroinen".
Aaro Lintilän elämäntyö paikallisena,
maakunnallisena ja valtakunnallisena vaikuttajana oli mittava.
Hän toimi vuosikymmenet merkittävissä luottamustehtävissä
kunnallispolitiikassa, talouspolitiikassa ja terveyspolitiikassa
ja viime vaiheessa eläkepolitiikan linjanvetäjänä.
Hänelle oli luonteenomaista tahto ja kyky toimia tärkeäksi
kokemansa asian puolesta. Hän näki ratkaistavaksi tulevat
ongelmat tavanomaista laajemmasta näkökulmasta ja uskalsi
tehdä ratkaisuja, jotka tuottavat pysyvän hyödyn
vuosien kuluessa eikä vain juuri päätöksentekohetkellä.
Kaikissa luottamustehtävissään hän puolusti
maaseudun ihmistä. Kotiseutu oli hänen työnsä
perusta. Ihmisenä Aaro Lintilä oli itsenäinen,
vastuuntuntoinen ja toisista huolehtiva. Hän toi mielipiteensä
reilusti esiin ja seisoi myös sanojensa takana.
Ystävät tunsivat miehen iloisuuden ja huumorin,
jolla hän kevensi vaikeitakin tilanteita. Aaro Lintilälle
myönnettiin kunnallisneuvoksen arvo 1978. Hän sai Suomen
kunnallisliiton kultaisen kunniamerkin 1985.
Puoliso Lohtajalla huhtikuun 10. päivänä 1955
Kaisu Helena Nissilä, syntynyt Lohtajalla heinäkuun
24. päivänä 1930, vanhemmat maanviljelijä
Martti Eino Nissilä ja keskuksenhoitaja Aino Lempi Jukkola.
K-L. L. |
