|
Järvenoja, Sakri, maa- ja pyssyseppä, syntynyt Toholammilla
tammikuun 24. päivänä 1835, kuollut siellä
heinäkuun 23, päivänä 1885. Vanhemmat Erkki
Juhonpoika Järvenoja ja Liisa Antintytär Jämsä.
Sakri oli sekä maa- että pyssyseppänä
että erikoisen taitavana ampujana tunnettu koko Pohjanmaalla.
Hänen valmistamillaan pyssyillä oli kova kysyntä
ja niitä kulkeutui aina Lappiin saakka. Hylkeenampujat ostivat
niitä myös paljon. Seppä kulki niitä myymässä
aina Kajaanin markkinoilla asti. Toisten tietojen mukaan hän
valmisti 420 numeroitua pyssyä ja lisäksi vielä
jonkin verran numeroimattomiakin. Toiset muistavat pyssyjen määrän
olleen 260. Lisäksi hän korjasi useita satoja pyssyjä.
Hänen omat ampumatuloksensa ovat todisteena pyssyjen
korkeasta laadusta. Tuloksen, jota ei liene itsekään
ylittänyt, hän saavutti Kokkolassa pidetyissä
kilpailuissa, joihin hän järjestäjien kutsumana
osallistui. Tarinan mukaan hän ampui kilpailussa kaikki
kolme laukausta samaan reikään ja vielä keskelle
taulua. Palkintotuomarit eivät aavistaneet tulosta näin
hyväksi, vaan ilmoittivat, että yksi sattuma. Asian
hiukan väärinkin käsittänyt ampuja luuli,
että uskotaan hänen vain sattumalla yhdellä laukauksella
osuneen ja tulistui: "Huono vie, se ei ollut mikään
sattuma". Kun tulokseen ei muuten uskottu, hän kaivatti
kuulat esiin, ja kun niitä oli kolme päällekkäin,
ilmiömäiseen tulokseen oli uskottava. Palkinnoksi tästä
tuloksestaan hän sai verkapakan.
Paljon käytetty ja samaa luokkaa kuin pyssyseppänä
Sakri oli maaseppänäkin. Hän on mm. takonut suurimman
osan Toholammin nykyisen kirkon nauloista ja parhaimpia taidonnäytteitä
lienee äimän jatkaminen. Vanhat miehet tunnustivat,
että hän oli "puhujas seppä".
Sakri Järvenojalla oli kolme veljeä ja heillä
oli myös yhteistä yritystoimintaa. Liikeyritykset olivat
siihen aikaan harvinaisia, mutta Järvenojan lahjakkaille
veljeksille ei riittänyt yksinomaan maanviljelysammatti.
Veljekset rakensivat erilaisia laitteita ja heistä tuli
sahausliikkeen harjoittajia. Vuoden 1850 seutuvilla talossa oli
kahdella kiviparilla varustettu, 12 metriä korkea tuulimylly.
Myllyyn yhdistettiin myös raamisaha, joka oli käytössä
yli 20 vuotta. Noin 1870 veljekset rakensivat talon ohi virtaavan
puron varteen vesivoimalla käyvän raamisahan.
Kun Pohjanmaan rataa 1885-86 rakennettiin, Järvenojan
sahalla sahattiin huomattava määrä Kokkolan ja
Oulun välisen rataosan asemarakennuksiin ja vahtikojuihin
tarvittavaa lauta- ja lankkutavaraa. Keväisin sahattiin
n. 3000 tukkia. Kopsalan sahalta, joka oli palanut, ostettiin
18901okomobiili. Se oli paitsi sahan myös jauho- ja luumyllyn
voimana. Sepäntaloon ostettiin luita, joista jauhettiin
väkilannoitetta pelloille. Veljekset käyttivät
samalla koneella myös puimakonetta, joka oli 15 metrin päässä
olevassa elosuojassa. Voimansiirtolaite oli tehty kahdesta pitkästä
tukista. Veljekset Friiseiltä Kokkolasta ostettiin uusi
2-silinterinen ja 18-hevosvoimainen lokomobiili.
Saha oli nyt kehittynyt vientisahaksi. Laudat ja lankut kuljetettiin
omilla hevosilla Himangalle, josta ne laivoilla edelleen kulkivat
maailman markkinoille. Vuosisadan vaihteessa saha kunnostettiin
ja tukkeja kuljetettiin nyt vaunuilla kelkkalaitteiden asemasta.
Huittislaiset yrittäjät sahauttivat tuhansia runkoja.
Kuitenkin heidän liikkeensä meni konkurssiin ja se
tuotti Järvenojan veljeksille raskaan tappion. Vuoden 1910
jälkeen sahaus loppui.
Veljeksistä vanhin oli Antti (22.8.1826-29.3.1904) Hän
ei omannut mitään erityistaipumuksia, mutta oli työmiehenä
tavallista kykenevämpi. Jaakko (5.7.1830-31.1.1905) oli
erikoistunut maanviljelykseen. Hänen ansiostaan veljesten
kotitila, Jämsän kylässä oleva Sepäntalo
sai Vaasan läänin maanviljelysseuran kilpailussa palkinnoksi
auran, joka oli pitäjän ensimmäisiä. Seppä
Sakri oli seuraava ja nuorin oli Juho eli Janne (24.3.1837-11.2.1923),
joka oli erikoistunut puusepäksi. Suvun seppäperinne
jatkui hänen pojissaan.
Puoliso Toholammilla heinäkuun 1. päivänä
1876 Kaisa Liisa Matintytär Jämsä, syntynyt siellä
kesäkuun 10. päivänä 1852, kuollut siellä
kesäkuun 23. päivänä 1939, vanhemmat talollinen
Matti Matinpoika Jämsä ja Maria Juhontytär Häkkilä.
Vihitty 2. avioliittoon Toholammilla marraskuun 20. päivänä
1887 Fredrik Mikonpoika Oravala, syntynyt Toholammilla helmikuun
17. päivänä 1840, kuollut siellä toukokuun
14. päivänä 1917.
R.V. |
