LogoEtusivulleElämänkertojaSiirtolaisuusTyhjäPalauteIn EnglishTyhjäTyhjäTyhjäTyhjäTyhjä

Albert Gebhard

Edellinen sivu

Albert GebhardGebhard, Albert, taidemaalari, piirtäjä, opettaja ja rehtori, syntynyt Toholammilla huhtikuun 26. päivänä 1869, kuollut Helsingissä toukokuun 15. päivänä 1937. Vanhemmat kruununmetsänhoitaja Fredrik Albert Gebhard ja Olivia Ottiliana Öhberg.

Albert (Abi) Gebhard syntyi kahdeksanlapsisen sisarussarjan toiseksi vanhimpana lapsena. Suvun juuret ovat lähtöisin Heldrungenin pikkukaupungista Saksasta, mistä 1786 syntynyt muusikko ja opettaja Johan Gebhard tuli Suomeen toimittuaan sitä ennen muusikkona Pietarissa. Oltuaan sotilasmusiikin johtajana Viaporissa ja Hämeenlinnassa hän osti maatilan Hämeen läänin Koskelta ja ryhtyi maanviljelijäksi. Siellä syntyi Albert Gebhardin isä, joka valmistui metsänhoitajaksi Saksassa 1862. Lestin hoitoalueen metsänhoitajan virkaan Fredrik Albert Gebhard valittiin 1867. Tällöin hän osti Toholammin Kerttulan kylästä maatilan, jota asui virkansa ohella kuolemaansa saakka 1905.

Kerttulassa syntynyttä Albert-poikaa kiinnosti pienestä saakka piirtäminen. Isä harmistelikin kovasti sitä, että taloudellinen tilanne jarrutti opintojen aloittamista. Koska kotimaakunnasta ei löytynyt opiskelumahdollisuuksia, lähti Albert opiskelemaan Helsinkiin. Ruotsalaisessa reaalikoulussa opiskelun ohella hän aloitti taiteen opiskelun Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1887. Menestys taiteessa ja opinnoissa rohkaisi häntä lähtemään jatkamaan opintojaan Pariisiin. Siellä hän opiskeli ensin Cormonin yksityisakatemiassa, sitten Académie Julianissa ja myöhemmin hän on täydentänyt opintojaan mm. Firenzessä.

Suomen Taide yhdistyksen piirustuskouluun Gebhard tuli ensin opettajaksi, myöhemmin rehtoriksi 1897. Täällä hän toimi 20 vuotta ja häntä pidetäänkin yhtenä keskeisenä uranuurtajana Suomessa piirustuksen alalla. Piirustuksen ohella hän perehtyi maalaamiseen ja hantä pidetään maamme eturivin taidemaalareihin kuuluvana.

Kansanelämän kuvaus oli hänen sydäntään lähellä ja ensimmäiset tunnetuksi tulleet teokset 1892 olivat kansanrunoilija Sahan Kalle ja Sunnuntaiaamu. Nämä olivat synnyinseutuun liittyviä. Yksi Albert Gebhardin mestariteoksia on Orpo (1895), jota on Kerttulassa ainakin luonnosteltu. Pariisin maailmannäyttelyyn 1900 Suomen paviljonkiin valmistui maalaus Tukinuittajat, jota säilytetään nykyisin Ateneumissa. Yöjalassa (1901), kesän hämyisää tunnelmaa kuvaava teos kuuluu myös hänen laajan tuotantonsa tunnettuihin maalauksiin. Uransa myöhemmässä vaiheessa hän maalasi myös runsaasti muotokuvia. Kohteista mainittakoon V. Hupli, Anders Donner, Santeri Alkio ja serkkunsa Hannes Gebhard.

Albert Gebhard teki varsinaisen elämäntyönsä Helsingissä, mutta hänen tuotannostaan monet liittyivät synnyinseutuun. Ollessaan lomalla Kerttulassa hän myös maalasi ahkerasti. Paljon maailmaa nähneenä ja kokeneena hänen juurensa olivat kuitenkin lujasti Toholammilla. Lahjoittaessaan nykyisen Kerttulan urheilukentän maa-alueen nuorison käyttöön hän saatesanoissaan lausui: - viimeiseen hengenvetoon saakka toholampilainen.

Puolisot:

  1. Helsingissä lokakuun 9. päivänä 1891 Emma Fredrika Hämäläinen, o.s. Kekoni, syntynyt Pielisjärvellä maaliskuun 7. päivänä 1852, kuollut Helsingissä kesäkuun 22. päivänä 1931 (avioero 9.4.1907), vanhemmat maanmittari Carl Fredrik Kekoni ja Hedvig Sofia Strömmer; 1. puoliso urkuri, säveltäjä Lauri Hämäläinen.

  2. Helsingissä toukokuun 11. päivänä 1917 Sanni Maria Friberg, syntynyt Sääksmäellä lokakuun 31. päivänä 1894, (avioero 10.4.1919), kuollut Karkkilassa maaliskuun 24. päivänä 1976, vanhemmat paperitehtaan mestari Kaarle Friberg ja Helmi Maria Ax.

  3. Kööpenhaminassa lokakuun 5. päivänä 1921 Elin Vilhelmina Idström, syntynyt Pietarissa tammikuun 12. päivänä 1881, kuollut Helsingissä elokuun 13. päivänä 1960, (avioero 15.3.1923), vanhemmat koneenhoitaja Anders Wilhelm Idström ja Wilhelmina Bomberg.

  4. Huhtikuun 11. päivänä 1923 Terttu Maria Makkonen, syntynyt Savonlinnassa huhtikuun 21. päivänä 1886, kuollut Helsingissä lokakuun 15. päivänä 1967 (avioero 12.6.1931), vanhemmat muurari Paavo Makkonen ja Karoliina Puhakka.

  5. Tammikuun 9. päivänä 1932 uudelleen Sanni Maria Friberg.

M.Kla

Edellinen sivu
  Lähde: Keskipohjalaisia elämänkertoja,  Keskipohjanmaa-säätiö

Design Verkkoseppä

w w w . t o h o l a m p i . i n f o

Päivitetty viimeksi 3.11.2003