One second of our Life

Yohji juoksi pitkin käytäviä. Metalliovista sisään, koneelle, virus sisään, pois, seuraavaan huoneeseen. Omin rauhallinen ääni hänen päässään kertoi minne seuraavaksi ja piti tilanteen tasalla. Nurkan takaa ilmestynyt vartija ei ehtinyt edes huutaa. Tämä oli aivan tavallinen ilta. Hän näki Kenin käytävän toisessa päässä kiitämässä kissamaisesti seuraavaan huoneeseen. Huoneesta kuului huuto ja Ken tuli ulos verisenä, mutta ryntäsi Yohjin ohi taas toiseen huoneeseen.

"Balinese, pimennä rakennus. Käytävän päässä vasemmalla on valkoinen luukku. Vedä sininen johto irti ja sillä selvä", Omi puhui hänen korvassaan. Johto irti ja valot sammuivat. "Balinese Bombaylle, kuittaan."

Tänä yönä taivaaseen...

Yohji juoksi sovitulle kohtaamispaikalle ja törmäsi Ayaan, kuten pitikin. Aya painoi korvaansa. "Abyssian Bombaylle. Löysin Balinesen, kuuntelen."

"B-käytävää pitkin ja oikealle, osutte yksiin Siberianin kanssa ja poistutte vasemmalla olevasta ovesta. Odotan siinä."

"Abyssian kuittaa", Aya kuiskasi ja lähti etenemään. Yohji juoksi perässä ja piti silmällä sivukäytäviä. He kuulivat Kenin lähestyvät askeleet, pysähtyivat oven eteen ja katsoivat hetken toisiaan. Ken nosti kyntensä valmiustilaan ja nyökkäsi heitä poistumaan ovesta. Aya nyökkäsi ja luikahti ulos ovesta. Yohji vilkaisi ympärilleen ja seurasi. Ken perääntyi hetken ja loikkasi sitten Yohjin perässä. He näkivat Omin risti-istunnassa kannettava sylissään, selkä seinää vasten. Tietysti. Jokaiselle heistä oli ensimmäisiksi opetettu, että seisovat tai istuvat selkä seinää vasten. Ja se jäi päähän.

Kuka portit aukaisee...

Kolme miestä kerääntyi Omin ympärille ja odotti seuraavia ohjeita. "Siberian ja Abyssian kolmannen kerroksen huone 349. Kohde odottaa siellä. Balinese, sivukujat." Joukko nyökkäsi ja kiihdytti kuka mihinkin suuntaan. Yohji hiipi pitkin seinänvierusta ja kuunteli tarkkaan öisiä ääniä. Pieninkin merkki vihollisesta ja ...

Hän kuuli Omin hengenhaukkomisen korvassaan. "Schwarz", poika kuiskasi, sitä seurasi Kenin kovaääninen "Che!" ja Ayan hampaiden kirskahdus. Yohjille sana Schwarz merkitsi vain yhtä. 'Nagi', hän kirosi ajatuksissaan.

Samassa hän tunsi tuttujen näkymättömien käsivarsien vetävän ruumiinsa kujalta. Yohji henkäisi ja näki lähestyvän hontelon hahmon. Mies tunsi otteen irtoavan hänestä ja horjahti hieman. Hahmo tuli hänen luokseen ja nosti sinistä hohtavan katseensa häneen. Yohji katsoi pehmennein silmin takaisin. "En ymmärrä kuinka sinä aina teet tuon minulle", hän huokaisi ja ojensi kätensä silittämään silkkistä poskea. Nagi laski oman kämmenensä tämän päälle, sulki silmänsä ja nojasi kosketukseen.

Kuka uskoo rakkauteen...

Nagi kaivautui Yohjia vasten ja henkäisi. "Onko teidän aina pakko ilmestyä paikalle?" mies kysyi häneltä. "Se on vaarallista", tämä jatkoi. Nagi vetäytyi tämän otteesta ja käveli kadulle. "Minä en valitse tehtäviämme", hän kuiskasi ja kääntyi vierelleen tulleeseen Yohjiin päin. "Enkä pelkäisi minkäänlaista vaaraa, jos vain saisin nähdä sinut."

Heidän kahden välillä oli aina vallinnut side. Kuin he eivät olisi tarvinneet sanoja kommunikoidakseen. Yohji ja Nagi katsoivat toisiaan silmiin, mitään muuta ei tarvittu. Sama taianomainen yhteys kietoutui aina heidän ympärilleen. He seisoivat siinä ikuisuuden.

Nagi näki Yohjin silmien laajenevan äkisti ja poika kohdisti katseensa miehen taakse. Schuldig seisoi keskellä katua, lauennut ase kädessään. Kuin hidastetussa filmissä Yohji haukkoi henkeään, tuntiessaan äänettömän luodin lävistävän selkärankansa. "Selkä seinää vasten", mies kuiskasi ja kaatui asfaltille. Nagi tuijotti häntä ja muodosti huulillaan hiljaiseksi jäävän huudon. Hän pudottautui polvilleen ja ehti vangita Yohjin katseen vielä hetkeksi, ennen kuin miehen silmät kääntyivät kohti takaraivoa.

Kuin unessa Nagi nosti katseensa Schuldigiin, joka vain katseli tilannetta, mitään sanomaton ilme kasvoillaan. Poika katsoi Yohjia ja ennen kuin ehti estää itseään, kuiskasi: "Ai shiteru...mugen e..." ja nousi seisomaan. Hitaasti Nagi kääntyi pois ja asteli pitkin katua. Schuldig ei huutanut tai yrittänyt estellä.

Sinä yönä tuuli yltyi ja täyttyi Weissien huudoista, jotka kantautuivat Nagin korviin kaupungin toiselle puolelle. Poika seisoi pehmeällä hiekalla ja katseli rantaan lyövää aallokkoa. Taivaan silkkiseen pimeyteen syttyi tähtiä. Tuuli sekoitti hänen hiuksensa.

Nagi nosti voimillaan itsensä hellästi irti maasta ja nojautui taaksepäin. Hän kuvitteli Yohjin kasvot tähtiin ja tämän käsivarret ympärilleen. Ja hän toivoi jäävänsä siihen, rakkaansa turvalliseen syliin, ikuisesti.

Tänä yönä taivaaseen

Toinen meistä pakenee

Toinen jää tänne taisteleen

Pimeällä rannalla kukaan ei nähnyt poikaa, joka leijui irti maasta, nojasi ilmaan ja kiersi kätensä ympärilleen.

Tänä yönä taivaaseen

Kuka portit aukaisee

Kuka uskoo rakkauteen...

Jammu: * tunkee käsiään patahansikkaisiin* Miksimiksimiksi!? Enkö mä koskaan pääse songficeistä eroon? T'äytyy lopettaa kirjottaminen...

Joo siis... tästä ajatus tosiaan synty, kun kuuntelin äxästä Tiktakin kyseistä biisiä. Siis, sehän on ku luotu Kreuz-ficciin, nä? Just joo, ainakin juttu oli tällä kertaa suunniteltu tuleemaan biisin kanssa.Vau! Varsinainen tarina kyllä iskeytyi päähän vasta koneelle istahdettuani. Halusin kirjoittaa pätkän, jossa Yohji olisi tavalla tai toisella tärkeä. Ensi siitä piti tulla Yohji x Aya, mutta sitten halusin vaan jonkun Schwarzista ja BANG! En oo vielä nähny missään tätä paritusta, saati lukenu ficciä siitä, mutta se olikin omasta mielestäni ylisöpö idea. En oo ees miettiny sitä aikasemmin. Kutsukaa hulluks vaan, ihmiset, mutta sitä meikäläinen onkin. Luultavasti saatte vielä joskus järkyttää itseänne mun kirjottamilla Crawford x Omi- tai Ken x Schuldig-tarinoilla.

Tekstissä käytetyt lyriikat Tiktakin biisistä Tänä yönä Taivaaseen.

Olkaa ilkeitä ja nähkää painajaisia! Over and out!