Dejimon - Suomi animen Survivor

Mikä?

Seitsemän lasta joutuu kesäleirillään ulottuvuusportin nielemäksi, joka vie heidät uuteen maailmaan - Digimaailmaan. Nämä seitsemän lasta ovat Digimaailman Valitut, joiden tehtävänä on pelastaa digimon kumppaniensa avulla Digimaailma, sekä heidän oma maailmansa.

Lapset joutuvat suoranaiseen fantasiaseikkailuun, jonka aikana he saavat uuden jäsenen, kohtaavat pahoja digimoneja, jotka heidän on tuhottava, sekä selvittävät omia ystävyys ja perhesuhteitaan.

Vaarassa on sekä maapallon tulevaisuus, että toisen ulottuvuuden olemasssa olo. Ja maailmojen kohtalo on kahdeksan lapsen ja heidän digimon kumppaniensa harteilla. Mutta, kaikki järjestyy, kunhan he muistavat kahdeksan ominaisuutta: Rohkeus, Ystävyys, Rakkaus, Tieto, Vilpittömyys, Uskollisuus, Toivo ja Valo.

Info?

Tätä on ehkä vaikea uskoa, mutta kyllä Digimonkin on ollut manga. Mutta, sen juoni oli huomattavasti erillaisempi ja kokonaan värillinen. Digimon on kuitenkin ollut Pokémonin tavoin maskottilelu tai videopeli, ennen kuin siitä tuli anime. Näitä kahta vertaillessa voisi sanoa, että Digimon on onnistunut muutoksessaan itsenäiseksi sarjaksi -pelistä riippumatta- paremmin.

Suomessa?

Kaikki suomalaiset muistavat Digimon. Paitsi, että suurimmalle osalle ei-anime-faneista se on 'Siis se nelosen vai kolmosen ohjelma?' Aivan oikein. Digimon vs. Pokémon oli lapsien ikuisuus kysymys, kun vuonna 1999 molemmat pyörivät telkkarissa, eri kanavilla tosin. Ihmiset pystyivät kuitenkin selvästi näkemään, että Pokémonin katsojaluvut jyräsivät ohi Digimonin, johtuenkohan satelliitti kanavien puuttumisesta joka taloudessa, vai jostakin muusta? Mutta, jotain ihmiset eivät odottaneet.

Nimittäin Digimonin valtavaa fanilaumaa, joka asui netissä. Nämä fanit koostuivat teineistä, jotka katsoivat japanilaisia piirrossarjoja, toisin sanoen - animea. Digimon saattoi jopa monelle olla ensimmäinen anime, jonka avulla animeyhteisö sai lisää jäseniä. Muunmuassa suurin osa EDin kävijöistä kuuluu tähän kastiin. ;) Jopa itse webmistress.

Digimonin taival alkoi huonosti, sillä se sai niskaansa Agapiomonin dubbaushyökkäykset! xD Kukapa voisi unohtaa ne apaattiset ölinät, joille on hauska nauraa -tai hirveää itkeä-, jos jaksoja katsoo uudestaan. No, sarjassa päästiin noin puoliväliin, kun ystävällinen Werne Tuotanto OY päätti ottaa Digimonin suojatikseen -kiitos!!- ja hoiti meille paremmat ääninäyttelijät! ^^ Mutta, Nelonen on Nelonen ja sen "lasten" ohjelmiin kastitut sarjat eivät ole kovinkaan pitkäkestoisia...

Jostakin kumman syystä, Nelonen päätti hypätä -yhtäkki! KESKEN KAIKEN!- kausissa yhden eteenpäin, Dejimon Adobenzaasta Dejimon Adobenzaa Zero Twohon. Tottakai jokainen oli järkyttynyt, mutta onneksi nettifanilauma pääsi hieman vaikuttamaan ja Nelonen esitti Wernen dubbaaman Adobenzaa-kauden loppuun asti, kun sarjan olisi pitänyt jäädä kesätauolle. Fanit saivat ainakin vastaukset polttaviin kysymyksiinsä, Pimeyden Valtiaita koskien.

Mutta, kun Zero Two alkoi jälleen syksyllä, oli piru merrassa.

Nelonen oli päättänyt lopettaa sarjan, koska sen katsojaluvut eivät kuulema olleet hyväksi sen tuottamiseen tarvittavalle budjetille. No, nyt animefanit pääsivät jälleen vaikuttamaan. Netissä pantiin kiertämään adressi, jonka tarkoituksena oli saada Digimon takaisin; JAPANIKSI puhuttuna ja suomeksi tekstitettynä.

Fanit pystyivät huokaisemaan helpotuksesta, kun tuo suuri päivä koitti, milloin Zero Two jatkui japanilaisten seiyuiden työllä. Tuntui, kuin fanit olisivat pitäneet sarjasta enemmän näinkin. ^^

Mutta, kaikella on loppunsa. Niinkuin Digimonillakin.

Kausi näytettiin loppuun ja Tamerseista ja Frontiereista on turha puhua Neloselle...^^'

Lineart?

It COULD HAVE been better!! *räyh* Digimonilla oli hyvät ja huonot aikansa. Jotkut jaksot olivat mestariteoksia, toiset olisi voinut tunkea sinne, missä valo ei näy... -.-*

Mutta, Dejimonin animaatio ei ole TODELLAKAAN animea parhaimmillaan. Hahmot näyttävät nätisti sanottuna joskus hieman... ahem, muodottomilta (lue: KÖKÖILTÄ). Kädet ja jalat tuntuvat olevan liian isoja ja päät liian painavia kaulalle. Lapset näyttävät muutenkin hieman anorektikon oloisilta, koska kaikkien käsivarret ja jalat ovat niin jumalattoman laihoja!

Mutta, joskus, he näyttivät jopa hieman normaaleilta... ^^'

Audio?

Kaksi sanaa.

SUOMI - DUBBI.

Paha.

HYVIN paha.

Dubbaus suorastaan raiskaa jotakin animeita ja Agapio hoiti tämän asian laidan loistavasti! Eikä Werneäkään suuremmin voi kehua, koska se on kuitenkin DUBBIA.

Mutta, alkuperäiset seiiyuut ovat loistavia, kuten esimerkiksi Ichijouji Kenin roolissa kuultu Paku Romi-sama! ^^ Ei kannata unohtaa muidenkaan seiyuuiden mahtavia esityksiä... En vain viitsi listata kaikkia heitä tähän, mutta upeaa työtä! Kiitos teille, kun annoitte meille aihetta katsoa Digimonia, ilman että jouduimme pienentämään ääniä korviemme palamisen takia! ^^

Eikä musiikeissakaan mitään pahaa ollut. Siinä tuli ensitutustuminen myös J-rockiin ja J-poppiin! ;)

Yhteenveto:

Digimon ei ollut sitä, mitä siltä odotettiin, vain koska se kuulosti samalta kuin Pokémon. Digimon antoi jopa miettimisen aihetta. Liian nopeasti aikuistuvat lapset, jotka joutuivat pitämään maailman tasapainoa harteillaan, mutta pystyivät silti pitämään itsensä koossa.

Digimon ei ole pelkkä monsteritarina. Se on tarina lapsista, jotka kasvavat aikuisiksi liian nopeasti. Lapsista, jotka kuitenkin osaavat hallita elämänsä ja pystyvät pitämään päänsä pystyssä, vaikka tiellä olevat juuret kompastuttavat heidät maahan useammankin kerran.

Miksi nämä lapset hymyilevät?

Eikö heidän pitäisi ottaa asiansa vakavammin?

He ottavat, mutta nauttivat silti elämästä digimon ystäviensä kanssa. Ja kun vihdoin näemme heidän kasvaneen aikuisiksi, voimme vain ajatella...

...mitä HELVETTIÄ ne käsikirjoittaja polttivat tätä loppua kirjoittaessaan?!?! O.O