Euroopan matka 2000

Vuosi 2000 oli Vetelin poikakuoron 15-vuotis juhlavuosi. Keväällä pidettiin kuoron 15-vuotisjuhla sekä juhlakonsertti. Vuosi huipentui sitten syyskuussa tehtyyn Keski-Euroopan matkaan, jota oli suunniteltu jo muutaman vuoden ajan. Konserttipaikat olivat todella mahtavia ja muutenkin pääsimme kokemaan aivan unohtumattomia kohteita maissa, joissa emme olleet ennen käyneetkään.

Matkan suunnittelu ja varojen kerääminen olivat olleet jo mahtava urakka, sillä kuorolaisista matkaan lähti 51 poikaa sekä miestä ja lisäksi mukana oli tietenkin Simo, Järvelän Railan johtama jousiryhmä sekä laulajien ja soittajien vanhempia. Yhteensä meitä oli matkassa 83 henkilöä ja liikkeellä oltiin kahdella linja-autolla!

Jokainen oli järjestänyt vapaata niin koulusta kuin töistäkin ja matkaan lähdettiin Vetelistä torstaina 7. syyskuuta. Ensin suunnattiin illaksi Turkuun ja sieltä laivalla Tukholmaan. Aamulla lähdimme ajamaan saman tien etelää kohti sillä edessä oli pitkä matka aina Kööpenhaminaan asti. Välillä pysähdyimme Vättern-järven rantamille ruokailemaan ja kävimme samalla tutustumassa Polkagrisenin karkkitehtaaseen, miten he tekevät näitä kuuluja valko-punaraitaisia makeisiaan ja ostimme itsellemme hiukan matkaevästä. Viimein olimme aivan Ruotsin eteläkärjessä ja siirryimme pienen autolautan kyydissä Tanskan puolelle. Siitä enää lyhyehkö ajo ja viimeinkin olimme perillä upeassa retkeilymajassa, jossa vietimme yömme. Ennen nukkumaan menoa pelasimme "totisen" jalkapallo-ottelun majapaikan vieressä sijainneella valtavalla nurmikenttäalueella ja mukana olivat lähes kaikki pojat nuorimmasta vanhimpaan. Toinen voitti! Pelien jälkeen pidimme vielä lyhyen yhteisen illanvieton ja söimme maittavan iltapalan.

Heti aamusta matka taas jatkui ja pian pääsimme uudelleen autolautan kyytiin ja tällä pääsimme nyt Tanskasta Saksan puolelle. Siitä ajoimme suoraan Hampuriin ja majoituimme Hampurin Suomalaiseen merimieskirkkoon. Pikaisen majoittumisen jälkeen vaihdoimme esiintymisasumme päälle ja edessä oli matkan ensimmäinen konsertti viereisessä St Michaelin tuomiokirkossa. Konsertti onnistui todella hyvin, runsas yleisö oli esityksestä haltioissaan ja ihmiset tulivat kiittelemään lauluistamme konsertin jälkeen. Tunnelmat olivat kuorolaisten joukossa korkealla tällaisen hienon konsertin päätteeksi ja varsinkin nuorimmille pojille esiintyminen näin upeassa ja suuressa kirkossa oli aivan uusi ja ihmeellinen kokemus.

Konsertti venyi illalla melko myöhään, mutta sunnuntai aamun aikainen herätys ei juurikaan haitannut, kun tiesimme edessämme olevan erään matkan huippukohdista eli esiintyminen ja vierailu Hannoverin EXPO2000 -maailmannäyttelyssä. Hyvissä ajoin aamusta olimme paikalla Hannoverissa, mutta kutsuvieraslippujen lunastaminen osoittautui melko vaikeaksi tehtäväksi, kun oikeaa toimistoa ei meinannut löytyä ollenkaan valtavan näyttelyalueen laitamilta. Viimein oikea osoite löytyi ja näin pääsimme busseillamme sisään alueelle suoraan Suomen paviljongin viereen. Paviljongin johtaja oli meitä vastassa ja hänen opastuksellaan pääsimme heti jonon ohi sisään Suomen osastolle ja tutustumaan sen tarjontaan. Suomen paviljonki oli yksi maailmannäyttelyn suosituimmista kohteista ja äänestettykin näyttelyn parhaaksi osastoksi, sen vuoksi osastolle oli koko ajan valtava jono ja jonottaminen kesti noin 45 minuuttia.

Paviljonkiin tutustumisen jälkeen oli sitten meidän konserttimme vuoro ja esitimme Suomen osaston ulkopuolella kaikelle näyttelykansalle suomalaista kansanmusiikkia. Viulistityttöjen rempseä esiintyminen ja kuoron kappaleet, kuten "Sininen ja valkoinen" sekä "Finlandia" saivat yleisöltä suursuosion. Myös säänhaltija oli iloissaan ja koko ajan aurinko paistoi täydeltä terältä ja lämpötila hipoi 30 astetta. Esiintymisen jälkeen meillä oli vielä aikaa kierrellä eri maiden osastoilla ja tutustua muutoinkin näyttelyalueeseen, mutta noin lyhyessä ajassa ehti saamaan vain hyvin pienen käsityksen, millainen maailmannäyttely oikein onkaan. Illalla oli vielä edessä pitkä ajomatka ja yöksi ennätimme vielä Hollannin puolelle Apeldoorniin.

Aikaisin aamulla matka taas jatkuin ja nyt oli suuntana Belgia ja Brysseli. Valtavat ruuhkat hidastivat taas matkan tekoamme ja suurimmat ongelmat olivat sitten vasta Brysselissä, kun lakkoilevat ammattiautoilijat olivat tukkineet kaupungin keskustan pääkadut ja kesti toista tuntia, että pääsimme busseillamme pieniä sivukatuja pitkin oikeaan osoitteeseen EU-parlamentin läheisyyteen. Onneksi busseista löytyi kuitenkin ilmastointi, sillä ilma oli taas todella kuuma ja helteinen. Perillä meitä oli vastassa Suomen euroedustaja Kyösti Virrankoski, joka oli meidän vierailun isäntänämme ja hän tarjosi meille aivan aluksi erikoisen, mutta maittavan simpukka-aterian paikallisessa ravintolassa. Tämän jälkeen pääsimme vierailulle itse Euroopan parlamentin tiloihin ja tutustuimme myös TV:stä tuttuun parlamenttisaliin. Se oli kyllä aikalailla uudempi versio verrattuna Suomen eduskuntataloon, mutta ei silti vedä sille vertoja. Sitten olikin jo aika lähteä valmistautumaan illan tärkeään esiintymiseen.

WFA eli Länsi-Suomen Eurooppa allianssi järjesti tilaisuuden, jossa esiteltiin Länsi-Suomen eri kulttuuritapahtumia, lähinnä musiikkifestivaaleja. Tilaisuudessa oli mukana Suomen euroedustajia ja muuta henkilöstöä sekä eri maiden kulttuuritoiminnasta vastaavia henkilöitä. Me saimme olla edustamassa läntisen Suomen musiikki osaamista esittämällä jälleen suomalaisia kansansävelmiä ja viuluryhmä esitti aitoa suomalaista kansanmusiikkia. Tilaisuudessa esiintyivät myös vuoden 1999 tangokuninkaalliset Taina Kokkonen ja Petri Hervanto. Meidän esityksemme onnistuivat jälleen todella mainiosti ja tämän ansiosta saimmekin luotua uusia yhteyksiä eri tahoihin sekä mahdollisesti jo uusia konserttimatkoja. Pitkän päivän ja upean illan päätteeksi olikin jo aika painua taas yöpuulle.

Varsinaiset konsertit päättyivät tähän Brysselin esiintymiseen ja nyt saatoimmekin hyvillä mielin heittää lomavaihteen päälle ja otimme kurssin kohti Pariisia. Iltapäivällä olimme perillä yhdessä Euroopan hienoimmista kaupungeista ja pääsimme ottamaan selvää, pitääkö tuo väittämä paikkaansa. Meille oli järjestetty kiertoajelu kaupungissa suomalaisen oppaan johdolla. Kierros kesti yli kolme tuntia, mutta aika kului kuin siivillä ja varmasti paljon jäi vielä näkemättäkin. Jonkinlaisen käsityksen kuitenkin saimme tästä valtavasta kaupungista ja näimme upeimmat nähtävyydet, kuten Eiffel-tornin, Champ´s Elyseen, Notre Damen, riemukaaren ja niin edelleen. Illalla lähdimme vielä vanhimpien poikien porukalla upealle laivaristeilylle Seine-joelle ja täältä katsottuna kaupungin nähtävyydet iltavalaistuksessa näyttivät todella mahtavilta. Yöllinen kokemus Champ´s Elyseestäkin oli melko vaikuttava, kun ihmisiä oli valtavasti liikkeellä niin jalan kuin autoillakin, että vähän toista kuin Vetelin kaduilla. Yöksi sitten seikkailimme paikallisella metrolla takaisin majapaikkaamme.

Aamulla Pariisiin tutustuminen jatkui ja ensimmäisenä lähdimme käymään Eiffel-tornin huipulla. Käytimme ylös menoon kuitenkin tornin hissejä emmekä kiivenneet itse tornin ulkoreunaa pitkin, kuten Iiro Seppänen oli tehnyt viikkoa aiemmin. Emme myöskään hypänneet alas! Ilma oli jälleen kertaa upean kesäinen ja näkymät olivat todella mahtavat tornin huipulta. Kaupunki näkyi hienosti koko komeudessaan ja näkyvyys oli varmasti useita kilometrejä. Sitten oli vielä vapaata kiertelyä ja ostoksia kaupungilla, kunnes iltapäivällä matka jatkui taas eteenpäin. Edessä oli matka Luxemburgin halki Saksan puolelle Trieriin, mutta sitä ennen kävimme tutustumassa vielä Aurinkokuninkaan entiseen kotiin eli Versaillesin linnaan. Linnan alue oli aivan valtava ja sen ympäristö oli todella upeasti hoidettua ja kasvein koristeltua. Ilma oli jälleen kerran todella aurinkoinen ja kuuma, vaikka syyskuu oli jo pitkällä. Valokuvaotosten jälkeen sitten taas matkaan ja Trierissä olimme perillä vasta myöhään yöllä.

Trieristä matkasimme pientä Mosel-joen varrella kiertelevää tietä pitkin kohti Koblenzia. Mosel-laaksossa oli valtavasti viininviljelyaluetta ja vehreä mäkinen maasto oli kyllä näkemisen arvoista. Päivällä pysähdyimme ruokailemaan Bernkasteliin, erääseen laakson pienistä kaupungeista ja pääsimme samalla ostelemaan tuliaisiksi makoisia paikallisia viinejä. Loppumatkasta jälleen olivat viikonlopun ruuhkat hidastamassa matkaa, mutta viimein olimme perillä Koblenzissa ja yövyimme kaupungin laidalla sijaitsevan kukkulan huipulla olleessa vanhassa linnarakennuksessa. Linna oli entisöity hienoksi retkeilymajaksi ja oli upea paikka yöpymiselle. Linnan muureilta näki hienosti koko kaupunki alueen sekä Mosel ja Rein jokien risteyskohdan. Aamulla taas matka jatkui ja nyt jatkuva autossa istuminen alkoi jo puuduttaa aikalailla. Edessä oli taas todella pitkä istuminen, sillä ajoimme ensin Kölniin ja sieltä sitten yöksi taas Hampuriin. Kölnissä kävimme vierailulla kuulussa tuomiokirkossa, joka olikin todella näkemisen arvoinen paikka ja saimme myös laulaa siellä muutaman kappaleen ja vanhan kirkon akustiikka osoittautui todella hyväksi. Hampurissa olimme perillä illalla ja ennätimme vielä tekemään kierroksen kaupungin iltavilinässä sekä Reberbahnin punalamppujen loisteessa.

Lauantaina alkoi taas tuttu taival, kun Hampurista lähdimme kotia kohti samaa reittiä kuin olimme tulleetkin. Matkalla pysähdyimme vielä Lyypekin lähistöllä valtavassa ostoskeskuksessa ja saimme vielä tuhlattua sinne viimeiset Saksan markkamme. Sitten taas lautalla Tanskaan ja illan suussa olimme jälleen Kööpenhaminassa. Illan kohokohta oli tivolissa käynti ja sekin osoittautui mielenkiintoiseksi sekä upeaksi paikaksi varsinkin iltavalaistuksessaan. Isoimmatkin kuorolaiset kiiruhtivat laitteesta toiseen ja mitä erilaisimmissa kieputtimissa koeteltiin pään ja vatsan kestävyyttä. Hieno kokemus kaiken kaikkiaan. Seuraavana aamuna taas tuttua bussissa istumista ja Ruotsia kohti. Nyt tulimme Ruotsin puolelle uutta Juutinrauman siltaa pitkin ja kokemus tuokin. Pitkän istumisen jälkeen olimme viimein Tukholmassa ja hyppäsimme jälleen laivaan. Ilo otettiin vielä irti matkan viimeisenä iltana koko porukalla ja aamulla olikin väsynyttä porukkaa, kun saavuimme Turkuun ja viimeinen taival kohti Veteliä alkoi.

Porukkaa jäi jo välillä kyydistä opiskelu- ja työpaikkakunnilleen ja loppuporukka saapui sitten iltapäivällä väsyneenä, mutta onnellisena sekä monta kokemusta rikkaampana takaisin Veteliin. Matka oli kokonaisuudessaan todella mahtava kokemus ja näkemistä riitti koko ajan. Pitkät ajomatkat olivat tietysti melko puuduttavia, mutta monenlaista tekemistä ja viihdykettä keksittiin matkan varrella, jotta matkat sujuivat rattoisammin. Konsertit onnistuivat todella hienosti ja uusia keikkatarjouksia on jo vastaanotettu. Mukavaa oli myös ettei matka ollut pelkkää esiintymistä, vaan saimme ottaa lopun reissusta ihan loman kannalta ja elää ääntä säästelemättä. Parhaimpina kokemuksina mieleen jäivät näin jälkikäteen vierailu EXPO2000 -maailmannäyttelyssä sekä Pariisissa käyminen. Nämä olivat ehdottomasti matkan eliittiä, mutta paljon muitakin hienoja kokemuksia jäi mieleen. Nyt sitten vain uusien haasteiden kimppuun.

Muuta materiaalia matkalta

Kuvia matkalta

Artikkeli - "Suomalaisuus tutuksi!"