Etusivulle
Edellinen sivu

Kysymys 59.

Oletteko harjoittanut sikojen kasvatusta? Milloin? Oletteko erikoistunut porsastuotantoon vai lihasikoihin? Millä perusteella olette valinnut erikoistumislinjan? Kertokaa sikojen kasvatuksesta ja ruokinnasta eri vaiheineen

59. Isäni "vallan aikana", 1950- ja vielä 1960-luvullakin pidimme muutamaa emakkoa ja kasvatimme pieniä lihasikaeriä kovin olemattomissa sisätiloissa. Kesällä ulkona saattoi olla monta kymmentäkin kasvamassa. Lopulta teimme jopa kevyen suojan, jonka seinät olivat paalatusta oljesta, sisällä pintalaudoista tehty aitaus ja rehukeitin, josta saatiin lämmintä vettä ja lisälämpöä. Siellä joku erä saattoi lihoa pitkälle talven päällekin.

11. 13. ja 59. Lihotussikoja laitumella kesällä 1959. Kuvassa näkyy syöttöruuhi ja sen täyttökouru, oikealla häkki tuorerehun syöttöä varten. Aidan takana laatikko, jossa perunat kypsennettiin höyryllä. Laatikon pohjalla oli puinen ritilä,jonka alle höyry johdettiin paineletkulla Teuva-rehukeittimen kannessa olevasta liittimestä. - Siat olivat kovakouraisia metsänkäyttäjiä. Etualalla koivu, jonka tuohi on kuorittu ja rehuhäkin vieressä kuusi, joka jo aiemmin kuorittuna ja kuivanneena on katkaistu häkin tueksi.

34. 13. ja 59. Olkipaaleista rakennetun "sikalan" pääty. Se tehtiin viisikymmentäluvun puolivälin paikkeilla ja puolilämpäimänä palveli tarkoitustaan pitkälle talven päällekin. Lämpöpatterina ja lämpimän veden lähteenä oli Teuva rehukeitin. Runkona oli maahan upotettujen pylväiden varaan rakennettu kehikko. Alla oli kaivanto, joka oli täytetty mudalla. Lattia oli pyöreistä juluista tehty ja sonta luotiin kerran viikossa. Kattona oli perinteinen olkikatto ilman välikattoa. Teelmä oli kesäsuojana käytössä 1970-luvulle asti.

Sivun alkuun