Etusivulle
Edellinen sivu

Kysymys 21.

Kertokaa rikkakasvien torjunnasta. Millaisin viljelytoimenpitein olette hävittänyt rikkakasveja? Oletteko käyttänyt kemiallisia torjunta-aineita? Mistä alkaen? Mitä valmisteita? Mistä olette saanut neuvontaa ja ohjeita? Miten rikkakasvien torjuntamenetelmät ovat maataloudessa muuttuneet aikananne?

21. Rikkakasveista keveiden maiden murheenkryyniä, juolavehnää, on jonkin verran torjuttu kesannoimalla pahimpia kohtia ja äestämällä "joka torstai". Kemiallisista torjunta-aineista TCA-hävite oli juolhan juuristoon tehoavana sokerijuurikkaan viljelyssä tärkeä. Juurikas sieti sitä. Syksyllä käsiteltyyn maahan voi keväällä kylvää juurikasta ja lopulta sitä levitettiin pieniä määriä keväälläkin kylvön yhteydessä. Amitrol-nimistä, oraille levitettävää käytin kevätviljoilla, kunnes sen käyttö kiellettiin.

Siemenrikkakasvien torjunta sokerijuurikkaan viljelyssä olisi kokonainen luku sinänsä. Mainitsen vain avainasemassa olleen valikoivan Betanal-valmisteen, joka säästi juurikkaan taimet, mutta tappoi useimmat tavallisista siemenrikkaruohoista. Vähitellen rikkaruohokanta kuitenkin valikoitui niin, että oli otettava käyttöön useampia tehoaineita sisältäviä seoksia. Se oli melkein kemistin puuhaa, sillä kaikki eivät sopineet toistensa kanssa sekoitettavaksi.

Jurtinviljelijöiden rikkaruohontorjuntavalistus oli lähtöisin jokseenkin kokonaan juurikastehtaiden omasta neuvonnasta; viljelijälehdestä, sokeripäiviltä ja viljelykonsulenttien tilakäynneiltä.

Kevätviljojen ja nyt myöhemmin heinän kylvöjen rikkasvitorjunnassa tekohormoonit ovat ensimmäisiä ja vieläkin useimmin käyttämiäni. MCPA-valmisteilla karporri ja saviheinä, eli kirjava pillike ja jauhosavikka pysyvät kohtuudella kurissa. Tehoaapa se jonkin verran vesiheinäänkin, eli pihatähtimöön, joka myös kuuluu tavallisimpien, kylvämättä kasvavien joukkoon. Uudemmista valmisteista Clean-merkkistä on jonkin kerran käytetty. Totaalimyrkky Roundup'ia olen muutaman kerran käyttänyt uudistaessani heinänkylvöjä, mutta ennenkaikkea juurikasmaalla kylvön jälkeen ennen taimettumista. Vuoden 1991 kevätviljat käsittelimme Dipro-valmisteella, jota sitäkin on käytetty jonkun verran ennenkin.

Torjunta-aineiden käytön neuvonnasta ammattilehdet, kuten Pellervo ja Käytännön Maamies ovat kiitettävästi pitäneet ajan tasalla. Myyjäliikkeet puolestaan julkaisevat vuosittan luetteloita, joissa on käyttösuosituksia ja soveltuvuustaulukoita.

Varhaisin muistiini jäänyt kuva rikkaruhon torjunnasta on jauhe, jota kylvettiin oraille. Oliko se kupari- tai rautasulfaatti, vai oliko kumpikaan, en mene sanomaan. Vasta vuodesta 1972 alkavat viljelykartoissani merkinnät säännöllisistä rikkakasvitorjunnoista kevätviljoilla. - Silti torjunta-aineita varmasti jo ennenkin käytettiin. - Ruiskutin silloin rakeisella Hormotuholla. Aivan viime vuosina olemme jättäneet kokeeksi torjunnat pois. Se onnistui parina vuonna, mutta kolmantena oli kanta taas niin runsas, että rikkojen kasvua oli hillittävä. - Viime kesänä jätin heinänkylvön torjunta-ainemäärän hyvin pieneksi siemenseoksessa olleen apilan takia. Apila säilyi, mutta puolensa piti jauhosavikkakin, eikä siinä auttanut enää myöhemmin tehty uusi käsittely suuremmalla pitoisuudella. Kun kesän mittaan ajoimme siitä usein ohi, vaimo muisti irvailla: "kyllä näkee, että siinä on sukututkimusyhdistyksen puheenjohtajan heinänkylvö." - Poika oli sotaväessä.

Sivun alkuun