Etusivulle
Edellinen sivu

Kysymys 19.

Onko peltonne salaojitettu? Kokonaan vai osittain? Milloin salaojitus on aloitettu? Millaisia salaojaputkia olette käyttänyt? Kertokaa salaojitusmenetelmistä ja niissä Teidän aikananne tapahtuneista muutoksista.

19. Kaikki omat pellot on salaojitettu, viimeiset vuonna 1985. Ensimmäinen ojasto vuonna 1935 tehtiin lapiotyönä kauimpana olevalle kytömaapalstalle. Putkena puolen tuuman vahvuisesta laudasta tehty lautatorvi ja keskiojasyvyytenä 1,2 metriä.

Muistan, että ojan päällä oli muutama pukki, joiden varassa putkea naulattiin kokoon. Välillä saumaan pantiin hieno päre, että vedelle jäisi kulkureitti. Sitä mukaa kun valmista syntyi, putki laskettiin ojaan ja pukkeja siirrettiin. Imuojien etäisyys oli 19 - 25 metriä, kun se nyt viisikymmentä vuotta myöhemmin hiukan paremmissa olosuhteissa samalla kytömaalla on 16 metriä. Vanhimman ojaston viljelykerros on nyt kulunut ja laskeutunut niin paljon, että paikoin jo puolen metrin syvyydessä traktorin pyörä upotessaan raapaisee putkea. - Edessä on uusintaojitus.

Meni kolmekymmentä vuotta ennen kuin alun jälkeen ojitusta jatkettiin. Silloin kaivettiin jo nykyaikaisella kaivinkoneella rantapeltoa ja ojaan laskettiin tiiliputkea. Vuosina 1983 ja 1985 toteutetuissa viimeisissä ojituksissa voitiin kytömaalla käyttää jo muoviputkea, joka oli päässyt sille alkuun julistetusta "pannasta".

Vuokrapelloista vain pieni osa on salaojitettu, niin salaojateknikon maista kun onkin kyse. Lautaputkella 1930-luvulla ojitetun kytömaalohkon ojitus lakkasi toimimasta kun kaivettiin syvempi viemäri ja alemmaksi painunut pohjavesi muovaili pellon pinnan uudelleen ja keikautti ojaston toimimattomaksi. Niinikään kolmekymmentäluvulta peräisin oleva jokirantapellon tiiliputkiojasto sen sijaan toimii edelleen moitteettomasti. Toisen vuokraisäntäni pienen peltolohkon omani kyljessä ojitin vuonna 1970 samalla kuin omanikin.

Sivun alkuun