Etusivulle
Edellinen sivu

Kysymys 103.

Onko teillä kokemusta osuustoiminnasta? Miltä alalta? Kertokaa lähemmin. Keitä toiminnassa on ollut mukana? Onko teillä ollut osuustoimintaan liittyviä luottamustehtäviä? Milloin? Luetelkaa ne. Millaisia ovat kokemuksenne osuustoiminnasta?

103. Ensimmäinen osuustoiminnallinen luottamustehtävä oli jäsenyys Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan Tunkkarin myymälän myymälätoimikunnassa 1960-luvun lopulla. Siellä tehtävänäni oli pitää pöytäkirjaa ja osallistua vuosi-inventointeihin.

Vetelin Osuuspankkiin liityin jäseneksi 1950-luvulla. Vuonna 1970 tulin valituksi hallintoneuvostoon, ja sen varapuheenjohtajaksi. Viime vuodet olen toiminut hallintoneuvoston puheenjohtajana. Lisäksi ovat tehtäviini aikaisemmin kuuluneet valvonta- ja vakuustarkastajan tehtävät.

Ostettuani tilan perikunnalta mukana seurasivat seuraavat jäsenyydet: Vetelin kirkonkylän Osuusmeijeri, Vetelin kirkonkylän Sähköosuuskunta ja Osuuskunta Metsäliitto. Osuuskunta Keski-Pohjan Juustokunnan jäsen olen ollut siitä lähtien kun Vetelin Osuusmeijerin fuusioitumisen jälkeen suora henkilöjäsenyys tuli mahdolliseksi.

Olen jäsen myös Kaski-Pohjanmaan Keinosiemennysosuuskunnassa.

Hankkijalaisen Vetelin Maatalousosuuskunnan jäsen olin koko toiminta-ajan, vajaat parikymmentä vuotta. Vaimoni Irja toimi osuuskunnan puheenjohtajana viimeiset kuusi vuotta ja hänen haikeana tehtävänään oli masinoida tarvittavat kaksi lopettamiskokousta.

Sähköosuuskunnassa toimin loppuaikana johtokunnassa, kunnes pitäjän monista sähköosuuskunnista muodostettiin kunnallinen sähkölaitos.

Sen jälkeen kun pitäjän kahdesta osuusmeijeristä muodostettiin yksi, toimin osuuskunnan tilintarkastajana, kunnes osuuskunta edelleen fuusioitui Keski-Pohjan Juustokuntaan. Siellä olen toiminut tilintarkastajana kuusi vuotta jo ennen fuusiota.

Kokemukseni osuustoiminnasta ovat hämmentävän ristiriitaiset.

Olen juuri ottanut julkisesti kritisoiden kantaa Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan, KPO:n, menettelyyn sen lopettaessa Hankkija-Maatalous Oy:n nimissä tapahtuneen maataloustarvikekaupan Vetelissä kokonaan. Tiedän varsin hyvin osuustoiminnallisen maatalouskaupan vaiheet koko valtakunnassakin, ja Keski-Pohjanmaalla erikseen, koska perehdyin niihin kahtena vuonna myönnetyn tutkimusstipendin turvin runsaat kaksi vuotta kirjoittaessani Keski-Pohjanmaan tuottajaliiton 70-vuotishistoriaa. Tuottajien ja KPO:n edut törmäsivät tämän tästä, viimeksi SOK - Hankkija-kiistan loppuvaiheissa.

Vaikka väestörakenne onkin muuttunut, KPO olisi mielestäni voinut taitavammin toimien huolehtia entisestä perusjäsenkunnastaan paremmin. Nyt sen aika menee ostellessa huonoon jamaan joutuneita osuuskauppoja pitkin Länsirannikkoa, ja saneeratessa niitä eurokuntoon. Painopiste on kaupunkien markettitoiminnoissa. Samalla ydinalueen sivummalla olevia toimipisteitä lopetellaan vähin äänin.

Toisaalta monet pienet osuuskunnat toimivat hyvin. Esimerkkeinä Vetelin runsaan neljän tuhannen asukkaan pitäjässä toimivat kaksi itsenäistä osuuspankkia, joiden kannattavuusja vakavaraisuustunnusluvut ovat paljon puhutussa eurokunnossa. Sama koskee monia muitakin pieniä osuuspankkeja kautta maan. Ehkä siinä hallinnon läheisillä yhteyksillä toimintakenttään on oma osuutensa.

On tosin myös aloja, joilla osuustoiminta on tehtävänsä tehnyt. Kuka kaipaa enää sonniosuuskuntia, puimakoneosuuskuntia tai pieniä, ehkä vain muuntopiirin suuruisia vanhoja sähköosuuskuntia ja jopa vuosisadan alun turvepehkuosuuskuntia.

Myös uusia osuuskuntia syntyy entisten toisenmuotoisten toimintojen tilalle. Esimerkkinä äskensyntynyt Keski-Pohjanmaan Keinosiemennysosuuskunta. Entäpä kapitalismin linnake, Helsingin Arvopaperipörssi? Tuskinpa sen osuuskuntamuotoa on siivittänyt osuustoiminta-aate sinänsä. Haettiin pienimmän kustannuksen muotoa ennestään raamittamattomalle toimintayhteisölle, ja päädyttiin osuuskuntaan.

Meijeritoiminnan suurosuuskuntien ja -yhtiöiden tulevaisuutta seuraan mielenkiinnolla.

Vetelissä ratkaisu oli se, että aikaisemmin kahdesta meijeristä yhdistynyt Vetelin Osuusmeijeri fuusioitui vuonna 1990 Keski-Pohjan Juustokuntaan. Vaikka oman meijerin maitomäärä oli nopeasti noussut ja oli enimmillään 14 miljoonaa litraa, ei nähty kannattavaksi ryhtyä investoimaan vanhentuneen koneiston saattamiseksi ajan tasalle. Toisaalta Juustokunta kykeni maksamaan parempaa hintaa kuin omalla jalostuksella saatiin aikaan. Yhä suurempi osa maidosta vietiin jo ennen fuusiota Juustokuntaan. Hintavertailuja oli helppo tehdä naapuripitäjän itsenäiseen, jokseenkin samalla maitomäärällä toimivaan niinikään voimeijeriin, joka uusi koneistonsa. Ero tilityshinnassa keskikokoisella maitotilalla oli jopa kymmenissä tuhansissa markoissa vuositasolla. - Kun Keskipohjanmaa-lehti alkoi julkaista lukuja meijerien tilityskyvyistä ja käytti siinä todellisen tilityskyvyn selvillesaamiseksi meijerijärjestön sisäisiä liiketilastoja, nousi kova häly ja selittelyjen tulva. Tiedot kuitenkin selkeyttivät jäsenten käsityksiä omien laitostensa maksamasta pelkistetystä maitolitran hinnasta.

Keski-Pohjan Juustokunta taas on nykyään osa vielä paljon suurempaa Normilk Oy:tä, ja ehkä ennenpitkää koko valtakunnan käsittävää meijeriyhtiötä. Nähtäväksi jää, paljonko osuustoiminnan parhaista puolista, kuten jäsenten tasaverteisuudesta, jää jäljelle meijeritoiminnan joutuessa yhä enemmän karsimaan kulujaan.

68. 103. Vetelin Osuusmeijerin syyskokous marraskuussa 1988 päättämässä fuusioitumisesta Keski-Pohjan Juustokuntaan. Hallituksen puheenjohtaja Mikko Pulkkinen, joka on myös Juustokunnan hallituksen puheenjohtaja, selostaa kokoukselle yksityiskohtia. Pöydän takana kokouksen sihteeri, toiminnanjohtaja Veijo Savolainen oikealla ja puheenjohtaja M.T.

69. 103. Vetelin Osuuspankin johtoa ja hallintoa Eestissä keväällä 1987. Saunailta Ilmar ja Laine Pihlasten kodissa Tallinnassa. Toinen vasemmalta Ilmar, Suomen jatkosodan upseeriveteraani, sittemmin Eestin maanparannus- ja salaojitusviraston insinööri ja Laine, yliopistonlehtori, biologi. Heidän välissään perhetuttunsa Jukka Tunkkari, eräs Eestinsuhteiden pioneereja Hankkijassa olo ajaltaan, nykyinen MTK-Keski-Pohjanmaan järjestöpäällikkö, vieressään pankinjohtaja Aulis Karvonen, johtokunnan puheenjohtaja Tapio Laasanen ja johtokunnan jäsenet Eero Polso ja Aatos Torppa. Vasemmalla M.T.

Sivun alkuun