Odotettu "KASSO ISSE" murresanakirja ilmestynyt!
Kirjaa saatavana alueen kirjakaupoista ja Halsuatalolta, hinta 21eur


KASSO ISSE -MURRESANAKIRJAN SISÄLLÖSTÄ

Vanhojakin sanoja . Tunnettu kaustislainen perinteentallentaja ja muistitiedon kerääjä Arvid Virkkala aloitti työnsä jo ennen sotia. 1897 syntyneenä monet hänen vanhemmiltaan ja muilta kylän ikäihmisiltä kuulemansa murresanat ovat olleet käytössä jo 1800 -luvun alkuvuosikymmeninä. Hän kirjoitti jo nuorena murreasuisia tekstejä ja alkoi lähettää keräämiään sanoja vuodesta 1949 lähtien Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, alkuaan Sanakirjasäätiöön.

Sanojen tallentamista on jatkettu usean kerääjän voimin aina kirjan syntyhetkeen saakka. Näistä yli puolentoista vuosisadan aikana käytettyjen sanojen luettelosta on kirjan sanaston kokoaja, MH Erkki Tunkkari valikoinut noin 3000 sanan aineiston, joka nyt tarjotaan lukijoille

Runsaasti sanalainoja. Jokilaaksomme kuului tänne 1200 -luvulla alkaneen ruotsalaisen muuttoliikkeen pohjoisimpaan osaan. Joissakin kylissä, esimerkiksi Räyringissä, enin osa taloista oli ruotsinkielisiä . Raja-alueen ihmisten kanssakäyminen edellytti jossain määrin molempien kielten osaamista. Siksi murteemme sai runsaasti sanalainoja, jotka jäivät käyttöön alueen vähitellen suomalaistuttua. Näiden alkuperää on selvittänyt Pielaveden lukion lehtorina elämäntyönsä tehnyt fil. kand. Tapani Tunkkari. Hänen kielivalikoimaansa kuuluvat ruotsin ohella myös saksa ja venäjä. Tästä on ollut hyötyä , koska osa lainasanoista voidaan johtaa näihin kieliin.

Länsimurre, jossa on itäisiä piirteitä
. Se suomenkieli, joka oli jokilaakson 1500-luvun harvalukuisen väestön käyttämä, kuului länsisuomalaisiin murteisiin. Se kulkeutui tänne nykytutkimuksen mukaan Lounais-Suomesta: Varsinais-Suomen länsiosasta ja Satakunnan eteläiseltä rannikkoseudulta, ensin rannikolle, ja sieltä vähitellen sisämaahan. Tuolla vuosisadalla alkoi vyöryä kohti länttä ja luodetta savolaisten muuttoliike. Jokilaaksomme pitäjistä se jätti itäisimpään eli Perhoon selvimmät kielelliset jälkensä, mutta myös muihin suomenkielisiin kuntiin, Halsualle, Kaustiselle ja Veteliin.

Tätä erikoista länsi- ja itämurteen sekä ruotsinkielen vaikutuksen tuloksena syntynyttä murretta, ns. Vetelin saareketta, on analysoinut ansioitunut kielentutkija fil.tri. Lea Laitinen . Aikaisemmin useita vuosia murrealueella asuneena hänellä on läheinen tuntuma aiheeseen. Kirjassamme on Laitisen kirjoittama luku siitä, mitkä piirteet murteessamme viittaavat itä-, mitkä länsimurteisiin, mitkä ovat sen merkittävimmät erot naapurimurteisiin verrattuna ja selvitys esimerkkien avulla murteen peruspiirteistä

Kirjan kuvitus on pääosin toimittaja Aulis Hietalahden kuva-arkistosta peräisin. Hän on harrastanut pitkään valokuvausta aiheinaan luonto ja paikalliset asukkaat. Kirja on sidottu ja sen on painanut Gummerus Oy:n kirjapaino Saarijärveltä.

Perhon- eli Vetelinjokilaakson koko maassa tunnettu kansantaide pohjautuu myös runsaisiin, eri tahoilta kulkeutuneihin vaikutteisiin. Kirjan taustavoimina toimineet yhdistykset toivovat Kasso isse -kirjan kiinnostavan alueen kansanmusiikin, kansantanssin ja rakennuskulttuurin tavoin laajempaakin lukijakuntaa.