Kalawartin kalalajit

Helpot kalat:
Ahven, särki, hauki, salakka, lahna
Nämä lajit löytynevät haastavampia lajeja etsittäessä. Kaikki näistä ovat saatavilla esimerkiksi Pappilanniemestä, mutta hauen kannattanee käydä bongaamassa nopeammin jostain järvestä.

Hieman haastavammat kalalajit:
Kiiski – yleinen kala, mutta toisinaan vaikea saada ottamaan onkeen. Kaustisen vesistä suuressa osassa ei taida esiintyä lainkaan kiiskeä. Varmin paikka lienee Perhonjoki koko matkaltaan, eikä unohtaa kannata Kuhalampeakaan ottopaikkana.

Pasuri – tätä lahnan näköistä särkikalaa löytyy Kaustiselta luultavasti ainoastaan Perhonjoesta. Kaitforsin yläpuolisella järvialueella yleisesti esiintyvää lajia kannattaa siis lähteä etsimään joen alajuoksulta ja Kuhalammesta, mutta yksi melko varma pasuripaikka on niinkin lähellä kuin Pappilanniemen alaosassa, sähkölinjan alla (sähkölinjathan ovat AINA hyviä kalapaikkoja).

Säynävä – tähän pätee hyvin pitkälle samat arviot kuin pasurin osalta. Perhonjoki Pirttikosken voimalaitoksen alapuolisilla osilla on todennäköisin paikka napata säynävä.

Kirjolohi – Perhonjoen istutuskosket Mosalankoski ja Markunkoski sekä Nuolinen ovat tämän lajin bongaajalle käytännössä ainoat pelipaikat. Sattumakaloja saattaa löytyä myös alempaa joesta. Periaatteessa helppo laji, jos edellisistä istutuksista ei ole liian pitkä aika.

Taimen – Perhonjoen sekä myös Köyhäjoen koskialueet ovat taimenpisteen metsästäjän paikkoja. Laji on kohtuullisen harvinainen ja pitkälti istutusten varassa. Taimenen saaminen saaliiksi voi olla todella vaikea tehtävä, mutta paikat tietävälle taimen kuuluu otollisissa olosuhteissa jopa helppojen lajien joukkoon. Taimen on rauhoitettu koko vuoden. Käsittele kaloja varovaisesti, älä nosta vedestä ja vapauta välittömästi.

Vaikeat tapaukset:
Harjus – elinpaikat tietävän perhokalastajan saalis. Harjuksen on toisinaan helppo saada ottamaan perhoon, mutta valitettavasti Perhonjoen harjuskanta on niin harvalukuinen, että niitä yksittäisiä kaloja on hyvin vaikeaa löytää. Kahlaamisen rajoittaminen vaikeuttaa lisää hommaa. Lajia löytyy ainakin Perhonjoesta Nikulan koskilta ja siitä alaspäin sekä joitain sattumakaloja Markunkoskesta sekä Köyhäjoen alaosilta.

Kuha – löytyy Perhonjoesta ja Kuhalammesta. Joen kuhakanta on jatkuvasti vahvistumassa, mutta rannalta heitellen vaikeuskerrointa on paljon. Haastava kohde, mutta ei mahdoton.

Ruutana – Iso-Miesvesi lienee ainoa isompi lätäkkö, mistä ruutanaa löytyy Kaustisella. Järvessä on paljon ruutanaa, mutta niiden saaminen siiman jatkeeksi on osoittautunut todella haasteelliseksi tehtäväksi.

Made – Perhonjoessa yleisesti esiintyvä kalalaji, mutta sen saaminen kesäaikaan aktiivipyydykseen tuottanee ylitsepääsemättömiä hankaluuksia suurimmalle osalle osallistujista.

Kivennuoliainen – oli Perhonjoessa ainakin 80-luvulla yleinen koskikivikoiden asukki. Tämän hetken tilanteesta ei ole tarkempaa tietoa. Toivottavasti joku poimii kivennuoliaisen kuvattavaksi.

Kivisimppu – Perhonjoessa näitä uiskentelee. Koskialueilla Markunkoskelta Ojalankoskelle. Ei mitään tietoa, kuinka tai millä noita pitäisi onkia. Tiedätkö sinä?

Siika – vielä 10 vuotta sitten siikoja saattoi tavoittaa ainakin eräältä sorakuopalta, mutta siika lajina lienee tänä päivänä mahdoton saalis. Ellei sitten jollain ole tiedossa salaista istutuslampea jossain..

Tulosennuste:
Osaaville kalastajille ei pitäisi olla mahdotonta päästä kuuden tunnin aikana kymmeneen kalalajiin, jotka ovat ahven, särki, hauki, salakka, lahna, kiiski, pasuri, säynävä, kirjolohi ja taimen.
Kilpailun suurimman lajimäärän ratkaiseviksi kaloiksi nousevat kuha, harjus ja ruutana. Kuka nämä kaikki lajit onnistuu nappaamaan, lienee aivan terävimmässä kärjessä tulosluettelossa.